Viittomakielentulkkina

Kun aloitin opiskelun tulkkikoulutuksessa lukion jälkeen vuonna 1991, en osannut ajatellakaan, minkälainen maailma minua odotti. Viittomakielen myötä tuli uusi kieli ja kulttuuri, viittomakielisten ihmisten myötä koko yhteisö. 

Viereisessä kuvassa on viittoma maailma. Siinä on kaikki.

Tulkki työskentelee kaikilla elämän alueilla. "Synnytyssalista perunkirjoitukseen" - olen vastannut kysymyksiin tulkin tehtävänkuvasta. 

Tulkin tehtävä on vaativa. Pitäisi osata olla. Väritön, hajuton ja mauton. Sitten täytyy hallita kieli, etiikka ja käytöstavat. Olen sitä mieltä, että moni yllä mainittu asia on opittavissa, mutta monta on sellaista "sisään rakennettua" ominaisuuttakin, joita ei koulutuksessakaan omaksu, elleivät perusedellytykset täyty.

Lisähaasteen tuo tilanteiden ainutkertaisuus. Joskus tulkkia on verrattu koneeseen. Mutta inhimillisyys säilyköön ennen muita.

Tulkin työ on melkoisen muutoksen kourissa. Tulkinkäyttäjäryhmät muuttuvat, viittomakielisten määrä vähenee, teknologia kehittyy. Koulutusta on kehitetty jatkuvasti. Alalle on tullut uusia ammattiryhmiä: esim. viittomakieliset ohjaajat ja puhevammaisten tulkit. Kaikkien työnkuva on hieman erilainen, kaikkia tarvitaan. Tulkkeja tulkeiksi, ohjaajia ohjaajiksi.