Uusimmat blogit

Yhteystiedot

Anne Ojajärvi JALASJÄRVI
 anne.ojajarvi@netikka.fi 0500-797 600

Kuljetusyrittäjänä

12537-anne_ojajarvi-045.jpg

Perinteitä riittää. Paappani aloitti autoilijana jo 1930-luvulla ja isäni jatkoi samoissa hommissa nuorena miehenä vuonna 1962. Vilho-paappa autoili yhdellä autolla, isällä autoja oli parhaimmillaan kolme. Ajettiin tukkeja ja turvetta.

Kolmas polvi pyörittää pyöriä tänä päivänä, kun teimme sukupolvenvaihdoksen vuonna 2006. Kuljetettavat massat vain ovat vaihtuneet osittain. Nyt kuskataan massaa tietyömailla, mursketta ja soraa. Toisella autolla ajetaan turvetta Vapon leivissä. Työnjako on meillä selvä: Minä en sekaannu ajamiseen enkä autoihin, eikä Pasi sekaannu paperihommiin. Kehittämissuunnitelmia on, katsotaan milloin ne saadaan toteutukseen. 

Ala on kovan ruoskinnan alla nyt.

talvi2008_001.jpg

 

 

 

 

 

 



Kuvassa vanhempi ja nuorempi autoilija. Kävivät hakemassa yhdessä uuden Volvon suoraa Göteborgin tehtailta. Isä elää vahvasti hengessä mukana, vaikkei ison auton rattiin enää kiipeekään.


syyskes08_011.jpg

 

 

 

 

 

 

 


Keväällä investoitiin rekkaan. Tälläinen yhdistelmä on osoittautunut toimivaksi tiukoilla ja kiivastahtisilla tietyömailla.Ei tarvitse kasettilavojen kanssa joka kuormalla takuta.

 


Pohjalainen julkaisi kesällä mielipidekirjoituksen, jonka oli kirjoittanut nimimerkki "Rinsessa". Lainaan kirjoituksen tähän, sillä siinä oli kiteytyivät monen kuljetusyrittäjän tunnelmat.

 

Arvostakaa itseänne kuljetusyrittäjät!

Kuljetusalaa on ruoskittu raa’asti koko kuluneen vuoden. Polttoaineen hinnat ovat karanneet pilviin, kustannukset ovat nousseet prosenttikaupalla palkoissa, renkaissa ja varaosissa. Poliisit iskevät tehoratsioissa ja laskevat ajoaikoja minuutin tarkkuudella. Sitten saatetaan kirjoittaa sakot. Direktiivit vaativat kouluttautumaan. Mediakin mässäilee otsikoillaan pelotellen muita tienkäyttäjiä rekkakuskeilla. Yrittäjät ja kuljettajat ovat kaikkien hampaissa. Pienemmät ja suuremmat firmat ovat sanalla sanoen kusessa.

Kansanedustajilta (lue lainsäätäjiltä) heltiää lähinnä vain empatiaa jos sitäkään. Kirjoituksissa viitataan somasti kohonneisiin kustannuksiin, ilmaistaan huoli, mutta teot puuttuvat kaikilta. Miksikö? Siksi, kun kansanedustajat eivät ymmärrä kuljetusalasta ja sen kustannusrakenteesta yhtään mitään. Ei ymmärrä monikaan paljonko täysperävaunu kuluttaa vuorokaudessa menovettä, eikä taida niin piitatakaan. Prosenteissa ilmoitettuna korotukset tuntuvat kohtuullisilta, mutta euroissa asia on toisin. Muutaman sentin korotuksella 500 litraa vuorokaudessa tekee jo loven lompakkoon, varsinkin, kun kuljetushintaan sitä on mahdoton heti saada. Klausuulitkin laahaavat perässä viikkokaupalla. Henkilöauton tankkaaminen on aivan eri juttu.

Tämä kirjoitus on vilpitön ja kirjoitettu suurella ymmärryksellä ja arvostuksella kuljetusalaa kohtaan. Kun logistiikkajohtajat palaavat lomiltaan, alkaa uusien kuljetussopimusten solmiminen monessa isossa yhtiössä. Karsitaan monen tarjokkaan joukosta ne, jotka saavat ajaa tulevien vuosien ajot.

Vetoan teihin kuljetusyrittäjät! Tilanteenne ei korjaannu, ellette itse sitä auta. Lopettakaa oman oksanne sahaaminen, muiden kadehtiminen. Pitäkää ääntä vaikeuksistanne maanviljelijöiden tavoin, hankkikaa apua kustannuslaskentaan, äänestäkää jaloillanne huonosti maksavan tahon ajoista, älkää luottako vanhoihin sopimuskumppaneihin älkääkä ainakaan antako periksi!

Muistakaa, että ilman tavaraliikenteen sujumista Suomi pysähtyy.