Uusimmat blogit

Yhteystiedot

Anne Ojajärvi JALASJÄRVI
 anne.ojajarvi@netikka.fi 0500-797 600

Puheita

arv_pj.jpg

Talousarviopuheenvuoro valtuustossa 16.12.2010

 Arvoisa Herra Puheenjohtaja

 Tekisi mieli luonnehtia kulunutta vuotta kunnan ja kuntapäättäjän näkökulmasta "työtä on riittänyt" –vuodeksi. Olemme vuoden varrella tehneet suuria päätöksiä, pakon edessä, mutta yhteisen hyödyn nimissä. Nuo päätökset ovat olleet sellaisia, joilla on merkittäviä vaikutuksia kuntalaisten arkeen.

Vaikein päätös oli ehdottomasti kouluverkkoa koskeva. Keskustelu kolmen koulun tulevaisuudesta ulottui koko kunnan alueelle ja kaikkiin päätöksentekoportaisiin. Kuntalaiset aktivoituivat puolustusasemiin, ymmärrettävästi, eikä luottamushenkilöiden asema ollut kadehdittava. Avoimesti keskustellen kuitenkin muotoutui päätösesitys ja sitten valtuustossa  pienimmän pahan periaatteen päätös, jonka kanssa uskon voitavan elää tulevina vuosina.

Kalkki on joskus katkeraa, mutta jatkossa meidän tulee tarkoin pitää huoli siitä, että muutokset viedään loppuun saakka niin, että vanhaa rakennetta  puretaan alta pois, jotta saadaan tilalle jotakin entistä paremmin nykyihmisten tarpeisiin vastaavaa. Valojen sammuttamisen aika ei ole nyt. Haasteita meillä palvelutason ylläpitämisessä nykyajan vaatimusten tasolla riittää pilvin pimein. Kehittymiseen pitää meillä kaikilla olla vahvaa tahtoa ja kehittämiseen riittävästi aikaa ja rahaa. Muutos on mahdollisuutemme, kunhan voimme olla tekemässä sitä itse, Kokoomuksen, Keskustan, Perussuomalaisten ja Sosiaalidemokraattien valtuutettuina, kunnan henkilöstön voimin, kukin taho Jalasjärven asiat ja tarpeet vankasti tuntevina.         

Kunnanhallitus on valmistellut ensi vuoden talousarviota ja -suunnitelmaa tänä vuonna tarkkaan ja hartaasti. Tekninen- ja sivistysosasto, maaseutuosasto, JAKK ja JIK sekä kunnanhallituksen alaiset ruokahuoltopalvelut, sosiaalipalvelut ja lomituspalvelut ovat esitelleet ehdotuksensa. Keskustelu on ollut vilkasta, talouden lukujen lisäksi on puhuttu myös palvelujen laadusta ja kehittämistarpeista. Numerot riippuvat sisällöistä ja päätökset voidaan tehdä vain viranhaltijoiden hyvistä esityksistä. Vuorovaikutusta on lisättävä kaikilla kunnan sektoreilla.

Talouden kokonaisuuden osalta voi sanoa, että kaikki menee mitä tuleekin, eikä aivan riitäkään. Verotuloja saamme lisää n. miljoonan keinotekoisin konstein, veroprosenttia nostamalla, yhteensä n. 21m€ ja valtionosuuksia hieman vähemmän. Tuloveroprosentti 20,5 on jo yli kipurajan. Ainut lohtumme on, että korotustarve oli tiedossa sisältyen jo viime vuoden taloussuunnitelmaan. Tulevaisuus näyttää kuinka korkealle veroprosentit nousevatkaan läpi kuntakentän, ellei mitään tehdä. Tulojen kasvattamiseksi pitää meidän toimia heti. Sen minkä voimme, on ohjata lisää panostusta elinkeinotoimintaan ja markkinointiin.

Investointiosan kohdalla merkillepantavaa on, että suunnittelujaksona on entisen kolmen vuoden sijasta nyt viisi vuotta. Konkretiaa ja pitkäjänteisyyttä tulee sitä myötä itse kohteisiin ja rahoitussuunnitteluun, mutta huomattava on, että asiat tarkentuvat vasta lähempänä.

Investointitarpeita meille on muutaman vuoden hiljaiselon jälkeen kertynyt melkoisesti. Ensi vuoden investoinnit ovat yhteensä 2,6m€. Laskelmassa on mukana joitakin uudelleenbudjetointeja tältä vuodelta, mutta pienehköjä, sitäkin tarpeellisempia kohteita on maltillisessa suunnitelmassa todella monta. Ensi vuosi on investointien näkökulmasta kasvojenkohotuksen ja perusparannusten vuosi.

Sen sijaan suuria suunnitelmia on vuodesta 2012 eteenpäin, jolloin ehdotettuna on uuden hoivayksikön ja terveyskeskuksen toteutus ja uuden paloaseman rakentaminen. Näiden tärkeysjärjestys on puhuttanut paljon. Inhimilliset perusteet ovat kuitenkin kaikkein painavimmat ja kunnan ja JIKin kesken neuvotellen päästään ennen muuta tulevaisuuteen varautuvaan palvelukonseptiin, niin, että myös sosiaalipuolen tarpeet huomioidaan.

Hyvät valtuutetut. Tiedostetaan vastuumme. Lainamäärän ei pidä antaa nousta hallitsemattomaksi, ja siksi on perusteltua, että suunnitelmassa hyvinvointikeskuksen suurinvestointi sijoittuu vasta muutaman vuoden päähän. Investointeja ei muutenkaan tulisi naulata kiinni niin, ettei perääntyminen ole muutosten tullen mahdollista. Ennakoinnista on tullut yhä vaikeampaa. Asiat muuttuvat, suuretkin suunnitelmat voivat mennä uusiksi, niin kuin on käymässä Kivistönkylän risteysasiassa. 

Rakennetaan sitten jos on varaa. Kuntatalous ei tässä kohdin eroa yhtään yksityisen ihmisen taloudenhoidosta.

Totta on, että elinkeinoelämän tukeminen kuuluu kunnan toimialaan. Jalasjärvi teki syksyllä päätöksen, ettemme lähde ostamaan lentolippuja. Sanoimme rohkeasti kohteliaan ein, sillä valintoja on ollut pakko tehdä muissakin kohdissa. Mielestämme se oli ainut vaihtoehto, niin mukava kun olisikin kylvää rahaa eri kohteisiin. Lippujen ostoa ei koettu moraalisesti oikeaksi eikä taloudenhoidollisesti vastuulliseksi toiminnaksi Jalasjärven kohdalla. 

Vielä pari sanaa JIKistä. JIKin kanssa vuorovaikutus on ollut helppoa ja eteenpäin on menty monessa kohdassa. Erityisesti suunnitelmallisuutta on tullut paljon JIKin myötä ja kokonaisuuden suhteen myös kulukuri on pysynyt. Jalasjärveläiset ovat tarvinneet palveluita ja hoitoa ja on tärkeää että niitä on saatu riittävästi. Kun JIK pystyy tehostamaan toimintaansa palveluita heikentämättä, miksi emme pystyisi me kunnassakin.    

Arvoisat valtuutetut. 

Viime vuonna kiitin valtuustoa hyvästä yhteistyöstä. Olen tyytyväinen, että edelleen, vuotta myöhemmin, voin kehua yhteistyötämme hyväksi. Harvoin olemme olleet asioista kuitenkaan vain yhtä ja samaa mieltä. Mutta kestävien ratkaisujen saamiseksi päätöksenteon oltava moniäänistä ja joskus soraäänistäkin.

On selvää, että henkilöstö on kunnan tärkein voimavara. Kiitos, että olette sitoutuneet tehtäviinne muutoksen keskellä. Toivon, että molemminpuolinen luottamus vain vahvistuu entisestään ja voimme toimia ajatuksella yksi kaikkien ja kaikki yhden puolesta. 

Kesäkuun alussa aloittanut uusi hallinto- ja talousjohtaja Erkki Hirsimäki sai työlleen lentävän lähdön. Tervetuloa vielä taloon. 

Kuntakonserniamme on tänä vuonna koeteltu erityisesti, kun JAKKin murheet ovat syventyneet. Kaikki, korjausliikkeet mitä olemme oikeiksi nähneet, on kuitenkin tehty. Nyt odotamme mitä tuleman pitää. Varautuminen tulevaisuuteen on kuitenkin jatkuvaa. Päällimmäisenä tavoitteenamme säilyttää aikuiskoulutuskeskus Jalasjärvellä. Toivon myös JAKKin henkilökunnalle sitkeyttä jatkaa eteenpäin paineen keskellä.    

Helppoa ei ole vastavirtaan uiminen. Pidän tärkeänä, että Jalasjärvi profiloituu jatkossakin korrektina ja hyväkäytöksisenä kuntakumppanina muille kunnille ja toimii yhteistyötä edistävään tapaan kuntamme ulkopuolella. En tarkoita, että meidän tulisi tästä eteenpäin olla sellainen mallioppilas, joka suostuu ehdoitta kaikkeen vaan sitä, että pidämme huolen omista asioistamme ja pidättäydymme arvostelemasta naapureiden sisäisiä tekemisiä, jotka eivät oikeasti meille kuulu. Olemme tilanteessa, että joudumme sanomaan joskus jämäkästi ei, jos esitetyt asiat eivät tue riittävästi Jalasjärven ja jalasjärveläisten etua.    

Herra puheenjohtaja.

Lämmin kiitos kuluneesta vuodesta ja Oikein Hyvää ja Iloista Joulunaikaa, Mahdollisuuksien uutta vuotta. Toivotaan, että uusi vuosi tuo tullessaan myös hyviä uutisia ja uudistuksia, jotka vievät meitä eteenpäin eikä taaksepäin.

Julkisuudessa on veistelty talousarviokeskustelun yhteydessä leikkauslistoista. Meidän talousarviomme ei ole leikkauslista, vaan paremminkin preppauslista.

Kunnanhallituksen puolesta, näillä sanoilla, jätän talousarvion ja taloussuunnitelman valtuuston arvioitavaksi.

 

 

Jalasjärven kunnan tervehdys Ylivallin Nuorisoseuran 90-v juhlassa 26.9.2010

Hyvät nuorisoseuralaiset, Arvoisa juhlaväki

Viime torstain Kunnallissanomissa, Nuorisoseuran juhlajutussa puheenjohtaja Anu Peltola luonnehti Ylivallia vireäksi kyläksi, jossa puhalletaan yhteen hiileen. Lehtijutun otsikkonakin oli: Yhdessä tehden kylän parhaaksi. Sen tärkeä viesti kuului näin: Se että täällä on tarjontaa monipuolisesti, rikastuttaa koko kylän elämää. Meidät sitoo yhteen sama päämäärä, kylän vireänä säilyttäminen ja sen hengissä pitäminen – paikoilleen ei saa jäädä!

- Tuon päämäärän eteen olette ylivallilaiset ja nuorisoseuraväki tehneet totisesti töitä! Taisi puheenjohtaja olla puheissaan hieman turhan vaatimatonkin, sillä on selvää, että Ylivallin kylän ja nuorisoseuran myötä on koko Jalasjärven kunta saanut paljon paljon positiivista huomiota. Kiitoksin voi todeta, että varsin moni kulkija muistaa Jalasjärvenkin juuri Pirunpesastä tai Fällyteatterista tai Navettavuoren, nykyään Seuralan pääsiääsvalakiasta.     

Yleensä on tapana, että juhlan sankaria luonnehditaan erilaisin laatusanoin. Mietin Ylivallin Nuorisoseuraa ja mieleeni tulivat sanat omaperäinen, innovatiivinen, luova ja hyväntuulinen ja rohkea. Jokainen voi arvata, miksi päädyin juuri noihin viiteen sanaan. Niillä en tarkoittanut tätä komeaa Seuralan taloa, vaan ihmisiä ja sitä henkeä, joka tänne on kehittynyt eri ikäisten ihmisten kokoontuessa. Täällä ei ole toimittu rypyt otsalla, vaan enemmänkin pilke silmäkulmassa.

Kotiseudun eteen tekemänne työ on kantanut myös valtakunnalliseen arvostukseen. Yhteisö voi elää vain asiaansa uskovien ihmisten tuella. Ylivallissa on oltu sekä taitavia että onnekkaita. Nuorisoseurahenki on saatu juurtumaan aina uusille ja uusille sukupolville.

Hyvät kuulijat: Virkeä kylä tarjoaa kunnallekin haasteita. Kunta on kylille tärkeä kumppani rahoituksessa, kun erilaiset hankkeet ovat arkea myös kylä- ja nuorisoseuratoiminnassa. Jalasjärvellä on kautta aikain ymmärretty kylien kehittymisen merkitys ja pyritty määrärahojen puitteissa hankkeisiin osallistumaan. Rahamäärällä ei kuitenkaan voi kerskua ja siksi toivonkin, että tulevina vuosina meidän olisi mahdollista panostaa kyliin enemmän myös rahallisesti. Laadullisen kehittämisen asiantuntijuus, tieto siitä mitä tarvitaan, on kylissä asukkailla jo valmiina!

Toimivat tietoliikenneyhteydet on yksi tulevaisuuden avainasia haja-asutusalueilla ja olen iloinen, että Ylivalli on yksi alueemme pilottikylä, jonne rakennetaan laajakaistan kuituverkon runkoreitti aivan lähiaikoina. Kunta osallistui tähän hankkeeseen lähes 90 000€:lla. Alueen kilpailukyvyn ja vetovoiman kannalta satsaus nähtiin erittäin tärkeänä palvelujen parannuksena.

Jalasjärven kunnan puolesta esitän lämpimät onnitteluni juhlivalle nuorisoseuralle. Kiitos vuosien yhteistyöstä ja kiitos eteenpäin katsovasta asenteestanne, jonka avulla olette keksineet aina jotakin uutta ja omaleimaista. Kiitos myös sisukkuudesta jokaiselle nuorisoseuran puuhaihmiselle, entisille ja nykyisille. Esimerkkinne on innostanut monia ihmisiä ympäri maan aktiiviseen toimintaan yhteiseksi hyväksi.

Parhaimmat onnittelut.

 


Tervehdyspuhe Henrik Luoma-Mieltyn sukujuhlassa 7.8.2010

Arvoisat Henrik Luoma-Mieltyn sukujuhlan osanottajat

 Suotta ei sukua kuvata puuna. Puulla kun on vahvat, laajalle ulottuvat juuret ja vankka runko oksineen. Se kasvaa vuosittain ja uusiutuu lehdistään, juuret löytävät uusia teitään, kietoutuvat muihin puihin –  liittyen sitten toisiinsa. Puu on vertauksena hyvin symbolinen - voimassaan ja sitkeydessään lähes liikuttava. Niin on sukukin, joka kantaa ja antaa turvaa suojateilleen.

Sukujuhla on hyvin arvokas ja tärkeä tilaisuus. Sen voi aistia nytkin täällä, laajasta osanottajajoukosta, juhlaohjelmasta ja erityisesti sukukirjan toisen osan julkaisusta. Kirjoittaminen on varmasti ollut motivoivaa, sillä sukukirjan kirjoittaminen ei mene koskaan hukkaan. Löytöretket omiin juuriin mahdollistuvat juuri sukukirjojen kautta. Ne ovat alkaneet jostakin syystä kiinnostaa minuakin.

Henrik Luoma-Mieltyn suvun tarina alkaa jo 1600-luvulta. Sukuunne kuuluvat jalasjärveläiset kantatilat Aittomäki, Riihimaa ja Ylinen ovat niminä kantavia vielä tänäkin päivänä.

Olen iloinen ja otettu, että sukuyhdistyksenne on valinnut kokoontumispaikaksenne juuri Jalasjärven, jota Pohjanmaan portiksikin kutsutaan. Jalasjärven tarina alkoi v. 1867, jolloin tämä itsenäinen kunta perustettiin. Siis paljon myöhemmin kuin Henrik Luoma-Mieltyn suvun tarina.

Jalasjärvellä on tänä päivänä n. 8300 asukasta, suunta on alaspäin, mutta väen väheneminen ei tapahdu syöksykierteellä. Maatalous on hyvin vahvaa ja kehittynyttä kuuluen tuotantomäärissä koko maan kärkikaartiin. Meillä on myös hyvät ja jatkuvasti kehittyvät kaupan palvelut sekä monta valtakunnallista brändiyritystä, joista Jalas, Lennol, Jokipiin Pellava, Koja, Pramia ja Juustoportti ovat tunnetuimpien joukossa. Olemme kaikista yrityksistä hyvin ylpeitä, niin kuin myös monipuolisesta kulttuuristamme erityisesti musiikin ja teatterin saroilla. Vahvat ja elinvoimaiset kylät tuovat oman panoksensa Jalasjärven virkeään tekemisen henkeen.

Tässä taloustilanteessa, kuntaliitosten paineessa, olemme toistaiseksi pitäneet itsenäisyytemme, mutta lähteneet yhteistyöhön esim. terveyspalveluiden osalta naapurikuntien kanssa. Vaatiihan toimenpiteitä jo valtiovaltakin, mutta hallitut ja ennakoidut, itse tehdyt toimet ovat Jalasjärvelle paras vaihtoehto.

Hyvät kuulijat. Näillä sanoin tervehdin teitä ja sukuyhdistystänne Jalasjärven kunnan puolesta. Lämpimästi tervetuloa Jalasjärvelle ja oikein lämmintä alkavaa syksyä.

 

 

 

Puhe Eduskuntavaalityön aloitusjuhlassa 6.8.2010

HYVÄT YSTÄVÄT!

Silloin kun rustasin kutsukirjettä tätä iltaa varten, myönnän, että kävi mielessä sellainenkin asia, että tulisiko enemmän väkeä, jos ei puhuisi eduskuntavaalikampanjasta mitään. Ja sitten vasta paikan päällä paljastaisi mistä tässä illassa on osittain kysymys. No, leikki leikkinä, tuo ajatus unohtui äkkiä, sillä politiikalla ja eduskunnalla on riittävän huono maine ja uskottavuusongelmia muutenkin. Pelleilyksikin sanotaan ja ihmetellään kuka lainsäätäjäksi pääsemisestä enää haaveilee? Politiikan läpinäkyvyyttä ja ennakoitavuutta pitää kaikin keinoin pyrkiä lisäämään ja se alkaa meistä uusista pyrkijöistä, meidän vain pitää alkaa tekemään asioita toisin sekä kampanjavaiheessa että kansanedustajan työssä.

Täällä on teltallinen väkeä, joista osan olen tuntenut koko ikäni, osan eri yhteyksistä vähemmän aikaa. On sukulaisia, serkkuja perheineen, entisiä koulukavereita tältä samalta mäeltä, aivan alakouluajoilta saakka. Sitten on ystäviä, naapureita, kyläläisiä, politiikan kautta tuttuja. Kiitos että tulitte. Tarvitsen teidän jokaisen tukea tässä hankkeessa, joka huipentuu ensi keväänä, huhtikuun 17 päivä. Nöyrästi pyydän teitä mukaan vaalityöhön, kutakin omalla tavallanne. Eräs nuorimies, joka ei kertomansa mukaan kuulu keskustan kannattajiin, muotoili mukana olonsa perustellen niin, että eduskuntavaali on enimmäkseen henkilövaali.   

Tämä päivä on merkityksellinen sikälikin, että alueemme ehdokaslistan viimeinen täydennyspäivä oli tänään. Sain viestin, jonka mukaan listalla on 13 ehdokasta. 4 naista ja 9 miestä. Näin ollen ei jäsenvaalia olisi tulossa.

Kun vaaleja käydään, ehdokkailta kysellään ensimmäiseksi, mitkä ovat vaaliteemat? Kyllä minäkin olen niitä miettinyt. Ja kun niitä teemoja alkoi miettimään, tuntui, että kaikki asiat ovat tärkeitä ja tekisi mieli syleillä koko maailma ja niin varmistaa ettei kenenkään asia unohdu. Mutta eihän siitä niin mitään tule.

Jos nyt pikkuisen valotan, tulen kampanjan aikana puhumaan yrittäjyyden merkityksestä ja työn tekemisen mahdollisuuksien parantamisesta mutta myös infran ylläpitämisestä esim. teiden ja logistiikan kehittämisen näkökulmista. Tuo aihe ei tunnu kovin muodikkaalta, mutta se koskettaa aivan jokaista. Sitten ehkä yksi tärkeimpiä Etelä-Pohjanmaata koskettavia asioita on yhteistyö Pohjanmaan kanssa. Valitettavan moni maakunnallisillakin luottamuspaikoilla istuva pitää Vaasan seutua  uhkana Seinäjoen kehittymiselle ja haikailee Tampereen ja jopa Keski-Suomen keskuksien suuntaan. Mielestäni meidän tulisi lopettaa puhuminen kielimuurista suomi-ruotsi ja liittoutua yhteisen Pohjanmaan etujen puolesta suhteessa muuhun maahan. Vaasassa on yliopisto, Seinäjoella vahva ammattikorkeakoulu. Kaikkea ei tarvitse olla omana joka paikassa, kannatan vahvaa yhteistyötä kaikkein lähimmän naapurin kanssa. Hyviä esimerkkejähän meillä on jo kunnistakin, kun on muodostettu kuntayhtymiä.

Nyt jotkut ehkä ajattelevat, ettenkö piittaa työttömistä, ikäihmisistä, pienistä eläkkeistä, terveydenhuollosta, sosiaaliturvasta tai lapsista ja nuorista tai heikompiosaisista puhumattakaan mitään, mutta nämä kaikki teemat sisältyvät edellä mainittuihin, rahojen riittävyyden kautta. Kun Suomi säilyttää kilpailukykynsä suhteessa muuhun maailmaan, mahdollistaa se kansalaistemme mahdollisimman hyvän kohtelun ja palveluiden parantamisen oikein kohdennetusti. Työtä riittää, kun palveluita yritetään sopeuttaa ihmisten muuttuviin tarpeisiin.

On kuitenkin syytä muistaa, että heti valintansa jälkeen kansanedustajat joutuvat muodostamaan mielipiteensä kaikkiin eteen tuleviin asioihin, niin mukava kun olisikin päättää vain asioista, jotka jollakin tavalla liippaavat edustajan omaa kokemusmaailmaa tai kuuluvat kiinnostuksen alueeseen. Vaaliteemoja tärkeämmäksi voisi noustakin se, että valitulla olisi mahdollisimman monipuolinen ja realistinen kuva yhteiskunnasta ja ihmisten elämästä. Eikä pahitteeksi ole omata kokemusta yrittäjän arjesta, kuntien hallintoa unohtamatta.

Viime aikoina erityisesti naispoliitikoita on puheissa syyllistetty perheen laiminlyönnistä. On selvää, että kanssaihmiset ovat lujilla kun äiti tai isä osallistuu. Ehdolle lähtemisestä on meilläkin keskusteltu, eikä vastalauseita ole kumpikaan esittänyt, muutamaa poikkeuspäivää lukuun ottamatta kannustanut vain. Ovat taitaneet näiden vuosien aikana tottua, että äiti on iltaisinkin töissä. Työelämä on nykyään tosi vaativaa ja palkkansa eteen joutuu todella tekemään töitä! Mutta sen sanon, että naisista on muuhunkin kuin kahvinkeittoon. Sen osoittaa jo tuore pääministerikin, jonka puolesta moni täälläkin on töitä tehnyt. Mari Kiviniemi on ehdottomasti oikealla paikalla nyt.

Kansanedustajuuteen liitttyen: Ainakin ne, jotka ovat toimineet luottamushenkilöinä, tietävät, että lähes tulkoon kaikista kokouspalkkioista lautakuntatyöstä alkaen peritään puoluevero. Tietääkseni kansanedustajat ainakaan Keskustassa eivät joudu puolueveroa tai sen kaltaista maksua puolueelle maksamaan. Rahasta, erityisesti vaalirahasta, on puhuttu jo monta vuotta. Aina vaalien alla puolueen rivikannattajia, osastojen ja kunnallisjärjestöjen aktiiveja, vaaditaan työhön vaalimenestyksen eteen. Lujilla ollaan myös piiritasolla. Mielestäni olisi oikein ja kohtuullista, että kansanedustajat, ministerit mukaan lukien, maksaisivat puolueveron kaltaisen maksun kuukausittain puolueelle. Tämä maksu voisi olla esim. 400 euroa/kk. Siitä kertyisi sievoinen summa aina tulossa oleviin vaaleihin käytettäväksi ja näin kansanedustaja tulisi omalla panoksellaan lähemmäs muuta puolueväkeä.

* * *

Olen pahoillani, että keväällinen kouluratkaisu aiheutti haavoja eri puolille pitäjää. Se tuntui pahalta ja joku kuntapäättäjä olikin sanonut jossain päin Suomea, että se oli kuin koiransa ampuisi. Vaikeiden ratkaisujen eteen ei kukaan toivo joutuvansa. Mutta niitäkin vain on tehtävä, yleisen edun niin vaatiessa.

Käytin alussa sanaa o s i t t a i n siksi, että takana on huikean hieno kesä ja meillä on hyvä syy juhlistaa myös sitä vaikkei mitään vaaleja olisi tulossakaan. Ei niitä juhlan aiheita liikaa ole. Omasta, Topin ja Pasin puolesta olette lämpimästi tervetulleet. Vietetään hauska, vapaamuotoinen ilta. Ohjelmassa on musiikkia mutta myös sana on vapaa.

Lopuksi teen rohkean ehdotuksen: Ehdotan kolmekertaista hei-huutoa kotiseudulle, kesälle ja elämälle!

 


Puhe Plotto-tapahtumassa 1.5.2009

Hieno ilma, kirkas järvinäkymä, mieskuorolaulua, puhallinmusiikkia, Zetorien säksätystä, liikkeellä jopa pari ponia. Lapsia ja aikuisia – kaikki hyvällä päällä.

Lisäksi ilmassa tuntuu pientä, tervettä kilpailuhenkeä, raikasta meininkiä.

Suotta yritinkään luetella kaikkia silmin ja korvin havaittavissa olevia asioita. Mutta - voiko vappusäältä ja plottoilulta vielä muuta toivoa?  Ehkä sen, että hyvin alkanut päivä jatkuisi suotuisissa puitteissa iltaan asti ja että tulevina vuosina voisimme edelleen kokoontua vapunviettoon tähän perinteiseen tapaan.

Hyvät vapun juhlijat! Tuon Jalasjärven kunnan tervehdyksen ja vapputoivotuksen tähän tapahtumaan. Tänään juhlistetaan työtä ja sen tekijää, meitä kaikkia puurtajia, jotka teemme työtä omilla saroillamme. Joku Jalasjärvellä, joku kauempana, joku yrityksissä ja joku julkisen sektorin palveluksessa.

Tänään on lupa juhlia myös luontoa. Rospuutosta on päästy ja pellot alkavat näyttää lupaavan kuivilta. Järvi liplattaa jäistä vapaana. Syksyn sadonkorjuuta silmällä pitäen tärkein vaihe alkaa olla käsillä. Kustaa Vilkunan v. 1950 julkaistun kirjan Vuotuinen Ajantieto mukaan juuri luontoon liittyi moni uskomus, joiden mukaan tuli toimia jos halusi tulevalle kesälle pärjätä: Vapuksi toivottiin tietenkin lämmintä säätä ja etelätuulta, joka toi hyvän maitovuoden. Kylmä tiesi hallaa ja kylmää kesää. Vappuna ei saanut kalastaa tai menettää kalaonnensa ja jos hevoset vappuna uitettiin, eivät paarmat niitä purreet kesällä. Ihminenkin pääsi monista vaivoistaan kylpiessään vappuna juoksevassa sulassa virrassa. Työnteko ylipäätään ei ollut vappuna hyväksi, siksi vappu lieneekin perinteikäs työläisten juhla ja vapaapäivä.

Työelämä muuttuu nyt hurjaa vauhtia. Tilanne on paradoksaalinen, kun yhtä aikaa ovat tapeetilla työttömyys ja lomautukset, mutta meneillään on varautuminen myös lähivuosina uhkaavaan työvoimapulaan. Laskettu on, että 300 000 ihmistä siirtyy pois työelämästä. Selvää on, että hyvistä työntekijöistä haluttaisiin pitää kiinni. Mikä siis neuvoksi, kun työtä on nyt tarjolla niukanlaisesti? Globaalius on muotisana, kotimaisuudenkin puolesta puhutaan. Hyvän muistutuksen sain viime viikolla kaupassa, kun varttuneempi rouva huokasi vastaan tullessaan: ”kova homma lukia nuota pakettien pränttiä, ku mä ostan vain kotimaista”.

Siihen paikkaan jäi minunkin ostoskärryistäni ulkolainen keksipaketti ja se vaihtui kotimaiseen vastaavaan. Se oli pieni teko tuolla kerralla, mutta sisälsi tärkeän ajatuksen: Kotimaisuus kunniaan.   

Työkykyä kannattaa pitää yllä. Itsensä kehittäminen, itsestään huolehtiminen tulee kyllä takaisin korkojen kera. Hieno jalasjärveläinen innovaatio on ollut terveysliikuntaprojekti, joka on liikuttanut satoja ihmisiä viimeisten parin vuoden aikana. Parasta siinä on se, ettei ole jääty vain odottelemaan, vaan on tehty konkreettista liikuntatyötä: ohjattu ryhmiä, houkuteltu ihmisiä eri lajien pariin, kannustettu liittämään liikunta osaksi elämää. Ja siinä on vielä onnistuttukin.

Ratsastus on lienee autourheilun ohella yksi niistä lajeista, joiden luullaan olevan helppoa ja kevyttä. Helposti letkautetaan, että hevonenhan siinä työn tekee, ratsastaja vain saa istua kyytillä! Toivottavasti Jalasjärven Ratsastajien nuoret heppakerholaiset pystyvät tänään esityksessään todistamaan sen, että työvoitto ja harjoittelun tulosta on se, kun ponin ja ratsastajan päät saadaan kulkemaan samaan suuntaan, ratsastajan päättämällä tavalla. Ratsastuksessa joutuu koetukselle fysiikka, psyyke ja sosiaalinen puoli. Sekä ihmisen että hevosen.

Olettehan muuten huomanneet, kilpalajina ratsastus on yksi niistä harvoista lajeista, joissa ei ikäsarjoja tunneta. Äidit ja tyttäret kilpailevat samalla viivalla, tasoitusta ei anneta siitäkään, oliko hevonen koulutettu tai ei. Ratsukon yhteispelin sujuminen ratkaisee ruusukkeen värin.

 Jalasjärven ratsastajat on yksi vireimmistä alueemme ratsastusseuroista. Kypärää nostan sille toiminnalle jota seurassa tehdään lasten, nuorten ja aikuisten yhteistyönä hienoin tuloksin. Meillä on ratsastukseen hyvät puitteet ja lajina se sopii erinomaisesti maaseudulle tuoden kuntamme harrastusmahdollisuuksiin oivallisen lisän.          

Uskon vahvasti myönteisyyden voimaan, hyviin tuuliin ja tuuriinkin, joiden avulla selviämme läpi vaikeiden aikojen. Kunnan talous on vielä kunnossa, siitä kuuluu kiittää ensisijaisesti kuntalaisia ja yrityksiä, joiden kautta saatujen veroeurojen turvin iskukykymme on säilynyt tähän saakka. Talouden paineet saavat aikaan tarpeen tehdä muutoksia toimintoihin. Euromääräisen ajattelun rinnalle on tulossa vahvemmin – onneksi – myös laadullinen puoli. Kunnilla on tietyt, tiukatkin, velvoitteet siitä, mitä sen tulee palveluina tarjota. Kun raha pitää jakaa moneen kohteeseen, on pakko miettiä toteutustapoja uudelleen. Kuntalaisia pitää kuulla ja palautetta pitää uskaltaa antaa ja vastaanottaa. Myös meidän päättäjien pitää laittaa itsemme likoon ja omalta osaltamme pyrkiä edistämään Jalasjärven menestystä tulevaisuudessa. Ja niin me teemmekin.      

Plottotapahtuman järjestäjä Lions Club Jalasjärvi on merkittävä toimija, joka työskentelee omalla tavallaan yhteisen hyvän puolesta ja yhteisön parhaaksi pääasiassa lähialueella, mutta myös valtakunnallisesti. Leijonanosa toiminnasta kohdentuu suoraa oman kunnan alueen ihmisten auttamiseen. Lions Ladyt siinä rinnalla, taustalla ja innoittajina toimivat yhtä vahvoilla periaatteilla, vahvana naisverkostona.  

Ääneen voi sanoa sen, ettei julkinen sektori enää tahdo pärjätä yksin, ilman kolmannen ja neljännen sektorin toimijoita, joiden tekemä vapaaehtoistyö täydentää lakisääteisen avustamisen ulkopuolelle jääviä kohteita. Aitoa palvelu- ja auttamishenkeä tarvitaan, kohteita ja tapoja varmasti riittää. Heikompiosaisten avustaminen ei ole itseltä pois, vaan päinvastoin.

Lopuksi vielä: Tässä haasteita täynnä olevassa maailmantilanteessa kaikki osaavat luetella uhkia ja kyseenalaistaa pärjäämisemme, mutta huomattaisiin myös myönteiset viestit. Ne mahdollisuudet ja elonmerkit, joita löytyy monelta suunnalta. Jalasjärveläinen nuori voitti alkukeväästä ammattiin opiskelevien taitajien suomen mestaruuden maalauksessa ja tapetoinnissa, kaupan palvelut ovat täydentyneet, sinnikkäitä yrittäjiä palkitaan tämän tuosta ja pääsiäisen aikaan hienot musiikkiesitykset täyttivät kirkon. Lisäksi moni näytelmä sai ensi-iltansa kylien taloissa. Tapahtumissa löytyy jatkossakin. Kyllä Jalasjärvellä on hyvä asua ja elää.    

Erinomaisen hyvää ja iloista vappua jokaiselle. Povataan lämmintä kesää. Vastailmestyneen tienvarsimainoksen sanoja lainatakseni: jaksaa jaksaa.

 


Puhe valtuuston kokouksessa 26.6.2008

Herra puheenjohtaja

Näin kesäkuun lopun kokouksessa me luottamushenkilöt katsomme vielä hetken taustapeiliin - menneeseen vuoteen, mutta toivottavasti sillä tavalla, että se hyödyttää tulevien vuosien suunnittelua niin numeroiden kuin toiminnankin osalta. Opiksi otettavaa kyllä löytyy.  

Luin tarkastuslautakunnan arviointikertomuksen ja tutustuin tilinpäätökseen. Tässä käsiteltävänä olevassa tilinpäätöksessä päärooli on hienoilla, suorastaan huimilla kehitysluvuilla. Kyllä ne kiitokset ja onnittelut ansaitsevatkin - isot sellaiset.

Tässä plussamerkkisessä huumassa kannattaa silti muistaa, mitä hyvään lopputulokseen tarvitaan. Tämän päivän onnistumisissa vaikuttimina ovat jo vuosia sitten tehdyt toimet ja tietoiset valinnat sekä takuumiehinä ja -naisina kunnassa työssä olevat avainvirkojen haltijat.

Tilinpäätöksessä on muutakin erityistä kuin vain kaunistuneet lukemat. Arviointikertomuksessaan tarkastuslautakunta, joka on valtuuston asettama toimielin ja jonka tehtävät määritellään kuntalaissa, on nyt ylentänyt itsensä valtuuston opponentiksi ja neuvoo valtuustoa tulevaisuudenkin toimissa. Kuntalaissa sanotaan mm., että: "tarkastuslautakunnan on arvioitava, ovatko valtuuston asettamat toiminnalliset ja taloudelliset tavoitteet kunnassa ja kuntakonsernissa toteutuneet."

Arvoisat valtuutetut. Jäljellä on kunnan hallinnolle vielä kahdet ruusut ja yhdet risut. Kuntakenttä muuttuu niin kovalla vauhdilla, että strategioiden tarkistamista ei voi tehdä vain kerran vaalikaudessa. Risut tulee siitä, että valtuusto on toistuvasti ohitettu sen tärkeimmässä tehtävässä. Kuinka pystyvät kunnanjohtaja tai puheenjohtajat, hallituskaan, esittää minkäänlaisia tulevaisuuslinjauksia, kun niistä ei ole missään yhdessä sovittu?

Sitten muutama sana työntekijöistä ja työnantajana toimimisesta. Toiminnallisesta ja hallinnollisesta näkökulmasta katsoen kunta työnantajana on joutumassa uudenlaiseen asemaan, ja se meidän pitää tiedostaa. On alettava kilpailla työntekijöistä. Pitää huolta olemassa olevista ja avata ovia uusille. Vakinaisen ja määräaikaisen työntekijän tarpeet ovat erilaiset. 

Esim. sosiaali- ja koulupuolella on paljon määräaikaisia työsuhteita ja tehtäviä, joiden perusteena määräaikaisuus on ymmärrettävä. Määräaikaisuudesta tuskin koskaan päästään täysin eroon, enkä sitä ole vaatimassakaan, mutta työntekijän on saatava tieto työn jatkumisesta tai päättymisestä riittävän ajoissa. On vanhanaikaista pantata tietoa jatkosta selvissä tapauksissa. Ellei näihin asioihin saada muutosta, ennustan, että työntekijät alkavat äänestää jaloillaan. Moniin tehtäviin, esim. avustajan työhön tulee vaikeuksia saada osaavia työntekijöitä, eikä tilanne ainakaan parane tulevina vuosina kaupanalan työpaikkojen lisääntyessä.

Myöskään laatua ei lisää se, että työntekijä vaihtuu joka vuosi, pahimmassa tapauksessa puolivuosittain. Vakinaista työväkeä kuormittaa omien töiden lisäksi se, että uusi työntekijä on perehdytettävä talon tavoille aina uudestaan.     

Työntekijöiden valintoihin liittyen taannoinen johtosääntömuutos, jolla henkilövalinnat siirrettiin lautakunnille, oli selvä muutos huonompaan hallintoon. Sillä ei viety lautakuntatyöskentelyä hyvään suuntaan. Se ei myöskään helpottanut virkakoneiston elämää, vaan päinvastoin. Tämä johtosääntö olisi syytä palauttaa kiireesti entiselleen, eli johtavat viranhaltijat valitkoot alaisensa, työntekijät. Lautakunnan osaaminen ei yksinkertaisesti riitä yksittäisiin valintoihin. Nämäkin asiat nousevat toivottavasti keskusteluun aikanaan oikeassa strategiatyössä. 

Ensimmäisen ruusun saa maaseututoimi. Tämän tuosta on luettavissa lehdestä uusista kehityshankkeista, valtakunnallisistakin, joissa Jalasjärvi on mukana. Lisäksi rutiinityöt tiedottamista myöden ovat hoituneet tehokkaasti ja henkilökunnan asiantuntemusta ja osaamista arvostetaan yli kuntarajojen. Yhteistyöhön pyrkiminen muiden kanssa vapaaehtoisesti on pelkästään hyvä asia.

Jäljellä oleva ruusu kuuluu terveysliikuntaprojektille, joka sai alkunsa viime vuoden syyskesällä. Projekti on kaiken kaikkiaan hieno oivallus. Vaikka tuo projekti onkin vielä kesken, voi sen tuloksia nähdä jo nyt. Paremmin kaikki ikäluokat huomioivaa hanketta saa hakea. Jotenkin myös tuntuu, että hallinnollisesti tuo hanke on oikein mitoitettu, eli voimavarat on suunnattu paperinpyörittelyn sijasta toimintaan. Projektin työntekijä, liikunnanohjaaja Antti Mäkelä on tehnyt ryhmien ohjaajana suuren työn, osoittanut innokkuutta ja oikeaa osaamista saaden liikkeelle satoja kuntalaisia. Minutkin.        

Meidän valtuutettujen on pelätty innostuvan liikaa positiivisista uutisista. Pysytään nöyrinä, mutta muistetaan, että liika säästäminen pikkukohteissa ei auta meitä eteenpäin vaan vie taaksepäin.