Uusimmat blogit

Yhteystiedot

Anne Ojajärvi JALASJÄRVI
 anne.ojajarvi@netikka.fi 0500-797 600

Vilkku päällä

Torstai 4.7.2013 klo 16:13

Jalasjärvi-Seinäjoki-Kurikka kuntarakenneselvityksen väliraportti valmistui viime viikolla. En ole saanut raporttia vielä paperiversiona käsiini, mutta lehtitietojen mukaan ja pikaisesti netin näytöltä selattuna sen sisältö kuvaa pääosin kuntien palveluiden nykytilannetta. Johtopäätösten aika olisi suunnitelman mukaan sitten syksymmällä.

Vt. kunnanjohtajamme innostui alkuviikosta laittamaan vilkun päälle jo Seinäjoen suuntaan. Hänen mukaansa Jalasjärveltä luonnollinen asiointisuunta on Seinäjoelle ja kaupungin kasvunkehän laajentamisen vaikutus Jalasjärvelle helpottuisi ilman kuntarajoja. Ehkä nyt on syytä palauttaa mieleen ne todelliset kriteerit, joilla kuntarakennetta valtiovallan taholta arvioidaan.

Kuntarakennelain mukaan kunnan tulisi selvittää yhdistymistä muiden kanssa, jos yksikin perusteista täyttyy:

  • palveluiden edellyttämä väestöpohja - kriittisenä rajana jo sote-perustason palveluidenkin järjestämisoikeuden osalta 20 000 asukasta.
  • työpaikkaomavaraisuus, työssäkäynti ja yhdyskuntarakenne - työpaikkaomavaraisuuden osalta 80%, kunnan väestön työssäkäynti keskuskunnan alueella vähintään 25% ja yhdyskuntarakenteen osalta "yhteenkasvaneet" kunnat.
  • kunnan taloudellinen tilanne

Varsinaisesti asiointisuunta, kaupan palvelujen käyttäminen tai maakuntakeskuksen elinkeinoelämän vahvistaminen kehyskuntien avulla eivät ole niitä seikkoja, joiden varassa uutta kuntarakennetta muodostetaan. Kuntalaisten palvelut ja kuntalaisten paras ratkaisevat hallinnolliset rajat vapaaehtoisissa kuntaliitoksissa. Mielivalta saa sijansa, jos ajaudumme pakkorakoon, eli jääräpäisesti pidämme kiinni käsijarrusta. 

Eihän tässä auta jalasjärveläisenä rintaa röyhistellä, mutta sen sanon, että kuntakumppaneina sekä Kurikalla että Seinäjoella on molemmilla vahvuutensa. Ja kaikesta huolimatta myös meillä.

heinakuu_13_011.jpg

Kummankin kaupungin mahdollisuudet ja aito tahtotila täytyy vain selvittää tasapuolisesti. Vaikka Seinäjoki on ollut nyt tapeetilla, voi Kurikasta löytyä yllättäviä valmiuksia, kunhan asioista keskustellaan avoimesti ja vilpittömässä hengessä. Olemmehan luvanneet selvittää kuntarakennetta myös Kurikan kanssa - kahdenvälisesti.

 



2 kommenttia .

Jalasjärvi

Lauantai 22.6.2013 klo 12:08

Ministeriöt ovat puhuneet. Viime viikolla tuli tieto, että 35 miljoonan euron laskun eräpäivä on ensi vuoden heinäkuun lopussa. Ensisijaisesti valtiovarainministeriö odottaa näkevänsä jo elokuussa kuntamme oman ehdotuksen siitä, kuinka pinteestä selvitään. Jalasjärvellä on siis muutama viikko aikaa pohtia askelmerkkejä tuon summan kattamiseksi.

Kirjoitin jo kauan sitten, että Jalasjärven asia on koko maakunnan asia. Huolimatta siitä, että olemme vierailleet useampaan otteeseen eduskunnassakin maakunnan kansanedustajia tapaamassa ja esittämässä huolemme kuntalaisten tulevaisuudesta, ei minkäänlaisia omaehtoisia yhteydenottoja ole tähän päivään mennessä tietääkseni tullut minkään puolueen kansanedustajalta kunnan suuntaan. Ei edes silloin, kun KHO:n päätös tuli. Pelkäävätköhän, että kädet likaantuvat jalasjärveläisiä puolustaessa?

Menneisyys ja tulevaisuus pitäisi nyt osata erottaa toisistaaan. Vastuukysymykset tapahtuneesta ratkaistaan omissa prosesseissaan, niitä pohtivat poliisit ja lakimiehet. Mutta tulevaisuudessamme on todella tekemistä! Lähiaikojen valinnat ovat meille kohtalonkysymyksiä. Valtuuston veri punnitaan heti ensimmäisten kuukausien aikana. Jalasjärveläisten menestys on jokaisen puolueen, jokaisen valtuutetun ja joka ainoan kunnallisen luottamushenkilön asia. Politikoinnille ei sijaa ole.

Valtuuston pitäisi nopeasti pystyä muodostamaan yhteinen näkemys siitä mitä haluamme. Käytännössä se tarkoittaisi valtuuston kesäkoulua, sillä muuten ei kokonaisuus kirkastu. Tilanteemme on poikkeuksellinen. Vaikka muualla lomaillaan, meidän tulisi nyt tehdä töitä.

Kuntapäättäjänä meikäläistä puistattaa. Joudun todennäköisesti tekemään valintoja vain huonojen vaihtoehtojen joukosta. Omia valintojani ohjaa kuitenkin viimeiseen asti kuntalaisten etu. Velkamäärä/kuntalainen ei ole tässä tilanteessa vertailukelpoinen mittari. On kuntia, joilla on velkaa enemmän kuin meillä, mutta niillä on saatu aikaan konkreettisia parannuksia yksittäisten kuntalaisten elämään.

Alle 8000 jalasjärveläisen selkänahasta ollaan nyt repimässä ylimääräistä tuhansien suomalaisten ammattitutkinnon suorittaneiden kouluttamisesta. Lisäksi me maksamme omat välttämättömät kulumme terveydenhoidosta, sosiaalitoimesta, perusopetuksesta, kunnallistekniikasta ja suurista julkisista investoinneista päiväkotien, paloaseman ja hoivapalveluiden yksiköiden rakentamisessa.

Valkataakasta tulee valtavan suuri. Onko kuntalaisten etu, että säilytämme itsenäisyytemme ja maksamme velkaa seuraavat vuosikymmenet? Mielestäni ei ole. Olisiko viisasta talouden realiteetteihin nojaten etsiä aktiivisesti kuntakumppaneita itse? Vaikka tabusta kirjoitankin, älkää ymmärtäkö väärin. 

Kuntaraja on pelkkä hallinnollinen raja. Kuluneiden kuukausien aikana olen alkanut totuttautua ajatukseen, että Jalasjärvi on tulevaisuudessa osa jotakin suurempaa hallinnollista aluetta.  Ei minun jalasjärveläisyyteni siitä mihinkään häviäisi.

kesa_2013_014.jpg

 

http://www.youtube.com/watch?v=gHpgqe04_-4

1 kommentti .

Kivi liikkuu jo

Sunnuntai 9.6.2013 klo 10:30

Sairaanhoitopiirin valtuuston kokous on huomenna. Esityslistalta luin, että käsittelyssä on strategia vuoteen 2020 saakka. Hyväksytäänköhän huomisen strategian yhteydessä tai sisällä myös tila- ja kiinteistöstrategia vuosiksi eteenpäin? Toivon, että uudella valtuustolla olisi mahdollisuus perehtyä suunnitelmiin riittävällä tarkkuudella ja toteuttaa sitä harkintavaltaa joka valtuustolle näissä asioissa kuuluu.

Viime vuosina sairaanhoitopiirin toiminnalle on ollut leimallista suuret rakennusinvestoinnit. Viimeisimpänä valmistui Y-talo ja huolimatta kuntatalouden tilasta kova rakennustahti näyttäisi jatkuvan. Tahti on niin kova, että yleisesti on keskusteltu ja tiedossakin, etteivät kuntien rahat riitä tähän menoon.

Olin mukana viime kaudella yhtymähallituksessa. Sairaanhoitopiirin taholta painetta suuriin investointeihin, laajaan kantasairaalan peruskorjaamiseen ja tulevaisuudessa psykiatrian tilojen uudisrakentamiseen tuotiin esiin tämän tuosta. Myös potilashotelliasia nostettiin keskusteluun ensimmäisen kerran muistaakseni vuosi sitten. Ensin kuvittelin sen olevan enemmän harkitsematon heitto, mutta huomasin sen säilyneen edelleen tänä keväänä päivitetyssä tila- ja kiinteistöstrategiassa! Ymmärrän potilashotellin tarpeen esim. Lapissa, jossa matkat ovat satoja kilometrejä, mutta EPSHP:n alue on etäisyyksiltään joka suuntaan erittäin kohtuullinen. Tarvitaanko potilashotellia todella? Jos tarvitaan, eikö tuota palvelua voisi toteuttaa jollakin muulla kuin kuntien rahalla?

Investointihalukkuuden hillitseminen oli yhtymähallituksessa vaikeaa. Yksi syy oli ehkä se, että hallituksessa oli vahva seinäjokelaisedustus ja kukapa ei haluaisi vahvistaa kuntansa erityispalveluiden tuotantoa. Kuntien heikko rahatilanne ei riittänyt perusteeksi lääketieteellisten perusteiden rinnalla, vaan investoinnit esiteltiin välttämättöminä laadun takeina.

Meillä jokaisella JIKin kunnalla on edessään mittavat lähipalveluihin satsaavat investoinnit, yhteensä lähes 20 miljoonaa. Lisäksi sairaanhoitopiirin suunnittelemista investoinneista JIK-kunnille asukasmäärän mukaisesti lankeava lasku on n. 14 miljoonaa.

Huolimatta tämän kevään aikana tulleista Sote-rakenneuutisista ja paineista kuntataloudessa, sairaanhoitopiiri haluaa edelleen vahvistaa toimintojaan Seinäjoella. Vuonna 2008 laadittuun kiinteistöstrategiaan ei ole supistamisia ja sopeuttamista tehty - vaan päinvastoin. Tämä huolestuttaa, sillä rakentaminen maakunnan kuntien kustannuksella uusia tiloja kymmenien miljoonien edestä ei uudista hoitokäytäntöjä, vaan ohjaa ne entistä kiinteämmin sairaalanmäelle, pois potilaiden luota maakunnasta. Perusterveydenhuollon ponnistelut, JIKin onnistunut toiminta kuntalaisten palveluiden parantamiseksi, on toivotonta niin kauan, kuin sairaanhoitopiirin kuluautomaatti ottaa päältä omansa. Lähipalveluita pyritään kehittämään asiakaslähtöisesti, mutta kuinka on erikoissairaanhoidon laita.

Erityisen huolissani olen juuri psykiatrian tilanteesta, jossa lähipalveluiden kehittämiselle kunnissa läpi elinkaaren, lapsista ja nuorista iäkkäisiin, on kiireellinen tarve. Toivon, että alueemme valtuutetut tutkisivat tarkkaan strategiaesitykset ja kyseenalaistaisivat
investointien todellisen tarpeen ja mittakaavan sekä tärkeysjärjestyksen tällaisena aikana, jolloin niin moni asia on auki.


Lopuksi pieni vertaus ensihoidon ideaan: ennen ambulanssi oli pääasiassa potilaan kuljetusta varten. Nyt uuden terveydenhuoltolain myötä ensisijaisena tarkoituksena on viedä hoito potilaan luo ja siksi autojen hoitotasoja on nostettu entisestään. Laitteita ja osaamista löytyy. Toissijaisesti ja tarpeen vaatiessa potilas tietysti kuljetetaan sairaalaan saamaan lisää hoitoa.

Eikö samaa ajatusta voisi toteuttaa muissa terveydenhoitopalveluissa? Vahvistamalla lähipalvelua ja "ensihoitoa" tavoittelisimme erikoissairaanhoidon tarpeen vähentämistä eikä lisäämistä.


alkukesa13_081.jpg

Onnellista kesää!

1 kommentti .

Mistä löytäisimme uudistusmielen?

Sunnuntai 26.5.2013 klo 9:18

Ykköskanava on ansioitunut kevään aikana Sote-uudistuksen käsittelyssä lähes kaikissa ohjelmaformaateissaan. Milloin kukakin on päässyt lausumaan painavia ajatuksiaan suunnitteilla olevasta rakennemuutoksesta. Ruudussa on ollut enimmäkseen päättäjiä analysoimassa, vähemmän virkamiehiä perustelemassa. Siinä lienee syy siihen, ettei ole päästy eteenpäin, kun valmistelua tehdään tässä matkan varrella ja joka väliin päästään kommentoimaan. 

Perusterveydenhuoltoa halutaan siis vahvistaa. Hyvä näin. Puhutaan erikoissairaanhoidosta ja erityisvastuualueista ja niiden rooleista. Kuinka pätevän oloista puhetta! Siihen kun lisätään vielä vaatimus sosiaalipalveluiden liittymisestä palveluketjun osaksi, kakku suurenee entisestään. Tähän vaiheeseen tarvittaisiin jo väkeviä sosiaalityön asiantuntijoita antamaan kommenttejaan, mutta missä he luuraavat? Tulisivat nyt esiin ja kertoisivat hekin näkemyksensä. Tällä hetkellä parrasvaloissa on enemmän terveydebhuollon asiantuntijoita.

Sitten on tämä Kela, joka on jäänyt täysin ulkopuolelle Sote-kokonaisuuden tarkastelussa. Vaikeavammaisten palvelut, sairauspäivärahat, kuntoutus, eläkkeet, peruspäivärahat, asumistuet, yksityisten palveluiden käytön kokonaisuus, alueellinen tasa-arvo ynnä paljon muuta odottavat vielä erillistä remonttia. 

Julkinen järjestelmämme on kontillaan. Hallinnon rajat ovat liian vahvat. Kaikkein viimeiseksi palveluiden tarpeessa oleva asiakas pystyy niitä ylittämään, kun tukea ei tule mistään. Kaikki vain puolustavat omiaan. Opettajat kouluja, kunnanjohtajat kuntia, lääkärit sairaaloita ja tänään viimeksi lehdessä tuomarit käräjäoikeuksia. Ja sokerina pohjalla poliitikot, jotka puolustavat aivan kaikkea.

kuva_ilmoitus2.jpg

Jalasjärvi, niinkuin moni muukin kunta tällä hetkellä hakee kunnanjohtajaa.  Minkälaiset ominaisuudet tänä päivänä painavat? Elämme sellaisten muutosten keskellä, että parasta on vain alkaa itse soutaa eikä katsoa rannalta kun veneitä lipuu ohi.

2 kommenttia .

Timanttia hiotaan

Maanantai 13.5.2013 klo 21:36

Meitä hiotaan nyt. Kaikkihan sen tietävät, että Jalasjärvi sai päätöksen. Monien epäilijöiden sijaan en kuitenkaan millään usko, että tuo KHO:n päätös olisi kaiken päätös. 

Timantti on ollut kovassa puristuksessa neljä vuotta ja asiat nytkähtivät viimein eteenpäin. Olen tyytyväinen, että epävarmuus muuttui varmuudeksi, vaikka lopputulos olikin pahin mahdollinen. Ihminen on sellainen, että sitä kaikesta huolimatta toivoo parasta, mutta pelkää pahinta.

Tulevaisuuteen suuntaaminen ei ole viime aikoina ollut helppoa, kun mitään varmuutta ei oikeuden päätöksestä ollut. Mutta meillä Jalasjärvellä ei ole totuttu luovuttamaan, eikä luovuteta nytkään. 

Eräs maakunnan korkea virkamies yllätti tänään kysymyksellään. Hän tiedusteli, millä tavoin kuntamme aikoo kääntää katastrofin myönteiset puolet esiin ja hyödykseen? Kysymys pääsi yllättämään meikäläisen. En ollut ajatellut asiaa tuolta valoisammalta puolelta, synkemmältä vain. Mutta tuossa repliikissä oli fiksu ydin ja samalla siinä annettiin tunnustusta kuntamme hyvin hoidetulle taloudelle, monipuoliselle elinkeinoelämälle ja päätöksenteon asiallisuudelle.

Miljoonat tulevat maksuun. Emme selviä laskusta omin voimin, mutta Jalasjärven selviäminen on koko maakunnan asia. Mitä voimme tehdä? Ensimmäiseksi pyrin kaikki ostokset jalasjärveläisiin liikkeisiin ja täällä tuotettuihin tuotteisiin. Lisäksi toivon, että yrityksemme voisi palkata jatkossa jalasjärveläisiä työntekijöitä.

tulvat_ja_talo_023.jpg

Nyt tarvitaan suomenhevosen sitkeyttä ja vankkumatonta mieltä. Ystävyyttä, yhteistyötä ja avun antoa.

Tämä aarteeni on jo 26-vuotias. Mieleltään silti kuin villi varsa.

7 kommenttia .

Rajoista vankimmat

Perjantai 3.5.2013 klo 9:10

Jalasjärvellä on nyt suuria suunnitelmia julkisen rakentamisen suhteen. Tilanne on kuitenkin toisenlainen kuin aiemmin, sillä kunta on perustanut kaksi osakeyhtiötä vastaamaan näistä uusista kiinteistöhankkeista kunnassamme.

Uusi paloasema, Luopajärven päiväkoti, virastotalon muutos JIKin perhekeskukseksi ja Pentinlammin tilat korvaava uusi palveluasumisyksikkö rakennetaan yhtiöiden omistukseen jolloin kunta ja JIK ovat vuokralaisen ominaisuudessa. Näin toimien nämä yhteensä useamman miljoonan euron investointihankkeet eivät rasita suoraan kunnan kukkaroa - paitsi kasvavina vuokramenoina, joita ei kyllä sovi vähätellä. 

Kaikki edellä mainitut hankkeet ovat toki kiistattomia, mutta maltti on syytä säilyttää. Turhia neliöitä ei ole varaa rakentaa, sillä jokaisesta niistä peritään kunnalta vuokra. Kunta maksaa kumminkin koko laskun, omistamiensa yhtiöiden kautta. Toivon todella, että me päättäjinä todella ymmärrämme ne vaikutukset, joita jokaisesta kiinteistöinvestoinnista kunnalle koituu. Poissa taseesta, silti vastuulla. 

Kunnat ovat perustaneet yhtiöitä muuallakin, myös muihin kuin rakentamishankkeisiin. On tavoiteltu sitä, että julkiseen palvelutuotantoon saataisiin yritysmäistä kulttuuria tuomaan lisää läpinäkyvyyttä ja tehokkuutta niin kustannusten kuin toiminnankin suhteen. Nähtäväksi jää, kuinka hyvin siinä onnistutaan. Toimintaympäristönä osakeyhtiö verratuna kunnalliseen lautakuntatyöhön on erilainen. Toiminta yhtiöissä on monelle luottamushenkilölle ja virkamiehelle uutta. 

Yksityistä palvelutuotantoa on jo sosiaali- ja terveydenhuollon palveluissa, mutta olen useampaan kertaan ottanut puheeksi yrittäjyyden hyödyntämisen esim. päivähoitopalveluissa, mutten ole vielä saanut ajatuksilleni tukea. Miksei voisi Jalasjärvelläkin toimia yksityinen päiväkoti? Se toki vaatisi palvelusetelin käyttöönottamisen, joka taas vaatii sen, että tiedetään tarkasti kunnallisen päivähoidon kustannukset. Olen varma, että yrittäjävetoisen palvelutuotannon lisääminen toisi kuntalaisille valinnanvaraa ja potkua kaikkiin palveluihin. Kynnys pitää vain uskaltaa ylittää.

On alkanut tuntua, että näkymättömät hallinnolliset rajat ovat rajoista vankimmat. Mikä ihme siinä on, että niin on? Meidän hankkeemme eivät voi odottaa kuntarakenneratkaisua tai sotehimmeliä. Olipa hallintosysteemi mikä tahansa, ihmiset tarvitsevat sen mitä tarvitsevat. Voisi olla hyvä, että edes naapurikuntien kanssa käytäisiin läpi tulevia suunnitelmia. Jos vaikka sattumalta löytyisi yhteisiä intressejä ja yhteistyön jyväsiä.

 tulvat_ja_talo_011.jpg

Yrittäjän toimintaa tämäkin. Oman kylän uutukaisesta kanalasta voi jo käydä ostamassa munia. Lähellä tuotetulla ruualla on nyt kysyntää ja hyvä niin. Tuoreus on tärkeää. Lisäksi tilamyynnissä maatalous lähentyy kuluttajaa. Ehkä alamme pian ymmärtää, kuinka tärkeitä ovat kaikki ketjun lenkit. Tuottajat tarvitsevat kuluttajia ja kuluttajat tuottajia.

4 kommenttia .

Päättäjäfilosofiaa

Perjantai 19.4.2013 klo 12:47

Mitä vanhemmaksi käy keskustelu kuntarakenteesta ja sote-uudistuksesta, sitä vakuuttuneemmaksi tulen, että konkreettisiin töihin on ryhdyttävä kiireesti. Mutta kuinka pystyisimme suuriin muutoksiin kun emme pysty edes pieniin? 

Esteettömyys on päivän sana, mutta tällä hetkellä suurta tyytymättömyyttä ja epävarmuutta aiheuttavat hallinnolliset raja-aidat, joita kuntalainen joutuu ylittämään julkisten palveluiden käyttäjänä. Sellainen kuntalainen on tyytyväisin, joka ei tarvitse juuri mitään. Riittää, kun kadut aurataan ja koirankakat kerätään, jätehuolto pelaa ja posti kulkee. Mutta entä työtön, vanhus, sosiaalitoimen asiakas, vammaispalveluiden käyttäjä, syrjäytymisvaarassa oleva nuori, erityispäivähoidon tarvitsija tai äkillisesti sairastunut avun tarvitsija? 

Pienempien kuntien koneisto on erityispalveluiden kohdalla kaikkein heikoin. Ei ole koulupsykologia, riittävää määrää sosiaalityöntekijöitä, pois lähteneen työntekijän tilalle on vaikea löytää uutta puheterapeuttia tai erityislastentarhanopettajaa, joskus pätevää luokanopettajaakaan. Meillä on kiire tehdä oikeita ratkaisuja palveluiden turvaamiseksi -  niin, että heikommatkin voivat saada sen mitä tarvitsevat. 

Voiko olla totta, että me päättäjät puolustamme vanhoja rakenteita kuin leijona pesäänsä sen takia, että saisimme pitää paikkamme - osallistua tärkeinä kokouksiin ja kuitata siitä muutaman kympin kokouspalkkion. Kuntalaisille todistetaan, että lähidemokratia kärsii, ellei päättäjäjoukko ole laajasti edustettu. Mutta kyllä jonkinlainen tulosvastuu pitäisi sentään olla. Päättäjät on valittu päättämään, tekemään järkeviä ja tarvittaessa rohkeitakin muutoksia. Meillä on mahdollisuutemme, jos uskallamme ne käyttää.

Jalasjärven olisi kiireesti siirrettävä sosiaalitoimi JIK ky:n hoidettavaksi. Näin hallinnon aita terveydenhuollon ja sosiaalityön välillä poistuisi, ainakin madaltuisi. Voimassa oleva päätös on, että vuoden 2015 aikana alkaa JIK operoida sosiaalitoimessa. Se on kyllä asiakkaan kannalta auttamattomasti liian myöhään. 

tulva_033.jpg

   Luopameri eilen. Vesikriisi on saanut monet voimat liikkeelle. Keltaisten vilkkujen autoja ajelee siellä sun täällä. Tilannetta tarkkaillaan ja tulvatorjuntaa tehdään. Mieltä lämmittää, kun varautuminen on ollut vaativan tilanteen mukaista. Kunnan johtokin on kokoontunut kuluneella viikolla päivittäin asian tiimoilta.

1 kommentti .

Rautarouva ja Puoluejohtaja

Tiistai 9.4.2013 klo 12:55

Yksi aikakausi päättyi taas, eilen, kun Margaret Thatcher kuoli. Hänkin liittynee siihen maailman vaikutusvaltaisimpien johtajien enkelikuoroon, jossa  työn todellinen arvo tunnustetaan vasta kuoleman jälkeen.

En voinut olla nopeasti läpikäymättä Rautarouvan vaiheita. Monessa kohdin tavallinen naisen tarina: koti, uskonto ja isänmaa, perhe, paljon työtä, politiikka, menestys ja pudotus korkealta. Sitten syytetään kylmäksi ja aikaansaannoksia vähätellään ja heikkouksista tehdään pilkkaa.

Enkä nyt tarkoita, että olisin palavasti ihastunut entisen pääministerin kaikkiin puoliin, mutta kiistaton naisjohtajuuden esitaistelijahan hän on ollut. Hänellä oli linja ja näkemys. Voimme vain kuvitella, minkälaisessa ilmapiirissä politiikkaa on tuolloin tehty. 

"Jos haluat sanoa jotain painavaa politiikassa, pyydä miestä tekemään se. Jos jotain täytyy saada tehdyksi, pyydä silloin naista apuun."  - Margaret Thatcher 

Sitaateissa löytyy. Hän oli nainen, joka ei jättänyt sanomatta - sillä jonkunhan pitää sanoa ääneen asiat, joita moni hiljakseen ajattelee. 

* * * * * *

Uusia avauksia on tehtävä. On selvää, että kestää aikansa, ennen kuin niitä hyväksytään.

Juha Sipilä on kyllä Puoluejohtaja vertaansa vailla. Olen ilolla seurannut Sipilän kannanottoja verokeskusteluun. Hän pani osaamisensa likoon aidosti, ja mitä seurasi;) Ei vain nyökytellyt ja huikkinut takarivistä nokkelia kommentteja, vaan vaikutti asiaan niillä keinoilla joita hänellä oli! Tälläiseen politiikantekoon voin minäkin taas uskoa.

Mutta se siinä on, että ensin pitää tietää ja hahmottaa kokonaisuuksia. Pelkkä mukana keikkuminen ei enää oikein missään riitä. Onnistuakin pitää joskus ainaisen yrittämisen ohella. 

paasiainen_2013_0022.jpg

Rautaruusukaan ei heti taitu, ei piikein pistä, ei lakastu.

Se kestää kylmän ja kuuman, surun suuren ja ilon huuman. 

 

1 kommentti .

Ota nuori!

Tiistai 2.4.2013 klo 22:59

Ennen helposti ihmeteltiin oikein ääneen, jos nuorelta jäi kesäjobi saamatta. Työtä vieroksuvaksikin saatettiin tietää koko suku, jos työpaikkojen ovet eivät nuorisoketjulle suitsait auenneet.

Nyt on toisin. Koviakaan työmyyriä ei onni läheskään aina potki - ei, vaikka olisit tehnyt kymmeniä kyselyitä ja hakuja ympäri lähitienoon kissojen ja koirien kanssa tai vaikka olisit valmis tekemään melkein mitä tahansa. Ja se on sääli. Moniin töihin vaaditaan täysi ikä, mieluusti alan opiskelupaikka, usein kysytään myös työkokemusta. Joku tuttu työpaikalla voi avittaa tai estää pääsyn.  

Kevät ja työnhaku saavat erityisesti nuoret työikäiset ja heidän lähipiirinsä käymään kuumina. Valmistuvien osalta murehditaan työnsaantia ja toivotaan vastavalmistuneelle lähihoitajalle tai ajoneuvoasentajalle lohkeavan muutakin kuin kesätyötä mutta kuinka tärkeää olisi myös alle 18-vuotiaiden kerätä omaa rahaa ja kokemusta työnteosta - työhön sitoutumisesta ja työntekijän velvollisuuksista.

Nythän on tämä nuorten yhteiskuntatakuu. Lyhyesti sanoen, nuorisotakuu koskee nuoria työelämässä tai koulutuksen maailmassa ikähaitarilla peruskoulun päättäneestä 29-vuotiaaseen. Ainakin, kun nettisivuja selaa, takuukeinojen valikoima on melkoinen. Osa nuorisotakuun kohdista astuu voimaan vasta tulevana syksynä.

Ei haluta, että yksikään nuori syrjäytyy työmarkkinoilta. Niitä nuoria, joilla on jokin hidaste, koulutuksen puuttuminen, henkilökohtainen haitta, terveysongelma ym. ollaan valmiita tukemaan monin keinoin. Tämänkaltainen toiminta on nykyään välttämätöntä. Yhteenkään työmarkkinoiden ulkopuolelle joutuvaan nuoreen meillä ei ole varaa. Etsivä nuorisotyö ja työpajatoiminta ovat meidänkin kunnassamme löytäneet paikkansa työikäisten nuorten tukena. 

Meillä on tällä hetkellä nuori mies raskaan liikenteen ajokorttiin liittyvässä 2kk:n pituisessa työharjoittelussa. Erinomainen ja osaava kaveri. Sitoutunut ja innokas, vastuuntuntoinen ja osaava. Tekisi mieli kyllä ottaa kaveri töihin, vaan työllistämisen kynnys on korkea. Mutta menetyskin on melkoinen, jos hän karkaa muualle. Ja ottajia varmasti piisaa, ellemme pian tee hänelle ehdotuksia.

Olen pohtinut tuota nuorisotakuuta. Sen tarkoitus on niin kovin hyvä, mutta osataanko sitä hyödyntää oikein? Mitä kertoo työnantajalle se, että nuorella työnhakijalla on työkokemusta kyllä monista paikoista, mutta kaikki ovat olleet työkekeilun mittaisia muutaman kuukauden tai viikon jaksoja? Käykö niin, että ketjuuntuneet palkkatuet ja työkokeilut estävät lopulta nuorta pääsemästä niihin "oikeisiin palkkatöihin", uskaltavatko työnantajat valita?

paasiainen_2013_001.jpg

Siinä olisi työtä 50 motin verran. Paloiksi ja haloiksi ensi talvea varten. Yksin ei tähänkään työhön saa ketään nuorta päästää. Sirkkeli on niin vaarallinen värkki. Ota silti nuori!

J.k. Toista se oli 30 vuotta sitten, kun 12-vuotiaana myin - siinä mitä muutakin tavaraa, kaljaa ja tupakkia kylän isäntämiehille, tai 15-vuotiaana, kun nostin kylmästi oluet sivuun valmiiksi liikaa juopuneen asiakkaan nenän edestä. Huusi muuten raivotessaan, että: "salaman iskuhun sää vielä kuolet!" Onneksi oli muita asiakkaita, heistä sai turvaa ;)

 

1 kommentti .

Inhimillistä niin

Tiistai 26.3.2013 klo 10:59

Nyt piti olla hiljainen viikko. Uutisia kun seuraa, ei rauhasta ja hiljaisuudesta ole tietoakaan. Sen sijaan Pääsiäisen sanoma vahvistuu käytännössä kärsimyksen ja kilvoittelun merkeissä monella suunnalla. 

Lapuan kaupunginhallitus erotettiin (mutta valittiin uudelleen) varsinaisen kunnallisen kärsimysnäytelmän jälkeen. Joku varmasti ajattelee, että entinen pj. Lahdensuo sai ansionsa mukaan. Virheistä pitää rangaista ja sen parempi, mitä pitemmän kaavan mukaan. Lapualla tikun nokkaan nostettiin luottamushenkilö, vähemmällä pääsi kaupunginjohtaja, joka kuitenkin on asian toinen, merkittävä osapuoli.

Luottamushenkilön "virheet" ovat kuitenkin usein ns. makuasioita.  Henkilökemioilla on näissä asioissa valtava vaikutus. Pääolettamus tuntuu edelleen olevan, että luottamushenkilön pitäisi vain luottaa eikä tehdä niitä tehtäviä joihin on tullut valituksi. Hanakimmat arvostelijat ovat helposti niitä, jotka halajavat itse päästä paremmille paikoille. He voivat oman puolueen ei-niin-jämerää porukkaa tai toisen puolueen yritteliäitä, joiden kautta saadaan helposti soppa keitettyä.  Mutta kot kot, valtapolitiikalla on kanan siivet.

* * * * * * * * * * * *

Sattuneesta syystä olen viime kuukausien aikana kerännyt taas kokemuksia suomalaisesta terveydenhuollosta. SoTe- uudistuksesta, hallintokuviosta, on nyt jauhettu kyllästymiseen asti. Olisiko aika puhua ääneen myös hoitokäytännöistä ja niiden laadusta?

Avaan pelin: sairaalat ovat viime vuosien aikana kehittäneet valtavasti kirurgisten toimenpiteiden hoitopolkua. Toisin sanoen, normitapauksessa leikkauspöydälle kiivetään suoraan kotisohvalta ilman suurempia esipesuja ja -valmisteluita sairaalassa. Sama koskee kotiutusta. Päiväkirurgisen osaston potilas lähetetään kotiin kärsimään, jonkun aikuisen seuraan, Buranaresepti kourassa jo muutama tunti toimenpiteestä, heti, kun puudutus on haihtunut sen verran että jalat kantavat ja pissa kulkee. 

Olen varma, että inhimillisen kivun hoito jää monessa päiki-tapauksessa nollaan. Kotilääkkein ei pitkälle pötki juuri silloin, kun toipuminen olisi satava hyvään alkuun. Yksikin paremmin nukuttu yö sairaalassa toisi paranemiseen merkittävän avun. Samalla tulisi ehkä ilmi jotakin sellaista, jota ei päiväkirurgisena pikapotilaana ole havainnut lääkäriltä kysyä. Lääkärit tekevät miten tahtovat, mutta meillä potilaina on asiantuntemusta myös. Tuodaan kokemuksemme asiantuntijoiden tietoon.

paasiainen_2013_002.jpg

Hyvää Pääsiäistä! 

1 kommentti .

Nuo vaikeasti hahmotettavat kokonaisuudet

Sunnuntai 17.3.2013 klo 9:45

Valtuutettu joutuu kyllä lujille kokonaisuuksien hahmottamisen kanssa. Kylältä kuiskataan korvaan yhtä sun toista pientä epäkohtaa, joka pitäisi oman valtuutetun saattaa kunnassa paremmalle tolalle.

Ja vaikeahan se on tuottaa äänestäjälle pettymys, vaikka taustalla on faktat kuntatalouden todellisuudesta ja muista paineista, joita julkisiin palveluihin nyt liittyy. Moititaan helposti kovaksi ja piittaamattomaksi, eikä sellaista kestä valtuutetun suosio ja poliittiset etenemissuunnitelmat.

Tällä puolivälin elämänkokemuksella tiedän, ettei kaikkia voi miellyttää, vaikka kuinka päin olisit. Se nyt vain on niin, politiikassa erityisesti. Siksi olenkin keskittynyt enemmän asioihin ja nähnyt niissä paljon mahdollisuuksia.

Mikähän se lopullinen vaikutin oikein on, joka saa ihmisen tekemään päätöksen asettua jollekin asuinpaikalle ja jopa lyömään rahansa kiinni oman tuvan kivijalkaan? Työ? Kaupan palvelutaso? Sukulaisten läheisyys? Turvallisuudentunne? Hyvä henki? Aktiivinen maine? Omiin harrastuksiin liittyvät palvelut? Terveydenhuollon toimivuus? Sijainti? Arjen toimivuus? Laaja verkosto? Kyläkoulu? Kirjastoauto? Päivähoitopalvelut? Kaunis seutu? Hintatason kohtuullisuus? Kompromissi? Valinnanmahdollisuuksien vähyys vai pakkorako? 

talvi_13_004.jpg

Näkökulmasta riippuu, mitä milloinkin painotetaan. Tuskin edellä olevista mikään yksin vaikuttaa, mutta painoarvot vaihtelevat elämäntilanteesta riippuen. Päivähoitopainotus on sillojn, kun on päivähoitoikäisiä mukuloita, mutta lasten kasvaessa tilanne muuttuu. Silti moni asia on yhteinen, elinkaaren vaiheesta riippumatta. 

Kokonaisuus pitää hahmottaa myös palveluissa. Niitä tuottavat yksityiset, kunta ja kolmas sektori. Kaikki ovat tärkeitä. Yhä enenevässä määrin perheet yrittävät selvitä omin avuin, sellaisetkin, joissa apuun olisi ilmeinen oikeus. Siksi perustaisin kyliin palvelukeskuksia koulun yhteyteen. Vuosia sitten pinnalla ollut suunnitelma siirtää opetus esim. 5. luokalta eteenpäin kirkolle voisi olla mahdollisuus kehittää kylien palveluita kaikille sopiviksi. 

Moni sanoo, että kylä kuolee kun koulu loppuu. Mutta kyllä kylä kärsii enemmän kun sen kauppa sulkee ovensa. 

7 kommenttia .

Siivet

Sunnuntai 10.3.2013 klo 10:35

Alkava viikko on aivoviikko. Viikon aikana neurologiset vammaisjärjestöt nostavat esiin vammaisten ihmisten asiaa teemalla Toimiva arki. Kannatan lämpimästi. Ihmisten tasapuolisuus, joka ei todellakaan toteudu vammaisten palveluissa. Kunnittaiset erot ja asiakkaiden tyytyväisyys palveluihin vaihtelee suuresti. 

Mitä on toimiva arki? Jokusen vuoden asiakasperheiden elämää läheltä seuranneena rohkenen sanoa, että vammaisperheiden elämä on palvelujärjestelmän osalta liian monimutkaista ja byrokratian puolelta suotta hankaloitettua. Ei siis toimi. 

Sitten on kuntoutuskäytännöt ja menetelmät. Aina eivät toimi nekään. Esimerkkinä puheterapiapalvelut: lapsi todetaan Kelan kuntoutuksen piiriin kuuluvaksi vaikeavammaiseksi. Terveyskeskuksen puheterapeutti ilmoittaa tämän jälkeen, ettei lapsi kuulu enää terveyskeskuksen puheterapiaan, vaan palvelu on hankittava yksityisiltä palveluntuottajilta. Moni ajattelee, että hyvä, saamme parempia palveluita Kelan kautta, mutta pettymys on valtava, kun kaikki palveluntuottajat myyvät eioota todeten, että jonot ovat vuosia pitkät. Ristiriita ja hätä on melkoinen, kun terapiatarve on ilmeinen mutta sitä ei saa.

Entäs henkilökohtaisen avun, omaishoitajien vapaapäivien ja tilapäishoidon järjestyminen? Liian moni asiakas joutuu opastamaan viranomaista oikeuksissaan ja vaatimalla vaatimaan lain hengen ja kirjaimen toteutumista. Palveluidenhan tulisi antaa voimavaroja eikä enimmäkseen viedä niitä.

Vaikka moni voi ajatella nykyäänkin kateuksissaan, että hoitavathan kaikki muutkin lapsensa, miksei myös vammaisperheet, mutta ei se niin vain mene. Nyt joidenkin selkänahasta otetaan liikaa ja jaksamisen rajoilla ollaan. Nyt syntyy säästöä siitä, kun omaishoitajien vapaapäivät eivät toteudu kunnollisten tilapäishoitopaikkojen puuttuessa. Kuka sitä lastaan mihin tahansa luottaisi, edes pariksi päiväksi.

Heikommat tarvitsevat enemmän. Aihe on vaikea ja puolestapuhujia on liian vähän. Järjestötoiminnalla on saatu paljon hyvää aikaan, mutta onko käynyt niin, että vammaiset perheineen ovat jääneet yksin asioidensa kanssa?! Edunvalvontaa tulee toki harjoittaa, mutta julkisissa toimijoissa kopin ottajia tuntuu olevan kovin vähän. Oman edun nimissä ääntä pitävää kuunnellaan vain tiettyyn rajaan saakka. Siksi tarvitaan meitä muita puolestapuhujia, papukaijoja.

wien_041.jpg

Heli Pukin sanoin:

SIIVET

Sulka rehellisyydestä

Sulka rohkeudesta

Sulka uskosta ja urheudesta

Sata sulkaa suuresta surusta

Tuhat onnen tuntehista

Sulka suurin sielun kipinästä.

Sulista kasvavat suuret kantavat

siivet tuuleen, tuleen, varjoon,

valoon.

- Päivään huomiseen.

2 kommenttia .

Pyritään pitämään pää pinnalla

Sunnuntai 3.3.2013 klo 10:44

Jo pidemmän aikaa on Ilkassa julkaistu kuukausittain maakuntamme väkilukutilastoa. Viime keskiviikon taulukko ravisteli kunnolla. Tammikuussa tänä vuonna Jalasjärvellä syntyi 5 ja muutti taivaan kotiin 7 ihmistä. Väkilukumme kuun lopussa oli siten 8052. Muutos vuoden lopusta, kuukauden aikana oli miinus 19 ihmistä. Se tarkoittaa useampaa perhettä.

Tuhatluvun painuessa alaspäin on sillä kunnan imagoon luultua suurempi vaikutus. Pieni kunta on pieni kunta, eikä läheskään niin vetovoimainen kuin isompi. Väkilukuja tutkiskelevat mahdolliset uudet muuttajakandidaatit, mutta  myös yritykset, jotka pohtivat sijoittumistaan alueelle. Pelkkä hyvä logistinen sijainti ei meitä pelasta, varsinkaan, jos emme itse tule puolitiehen vastaan. 

Juuri tämä 8 000, joka raja nyt hälyyttävästi lähestyy, on kunnalliselämässä maaginen raja. Jos vaalivuoden toukokuun lopussa väkiluku alittaa 8 000, valitaan kuntaan pienempi määrä valtuutettuja, eli 27. Se, että saimme vielä 35 valita, oli hiuskarvan varassa.

Pieni vertailu naapureihimme saman väkilukutilaston mukaan näyttää myös Kurikkaan miinusta, 14 ihmisen verran. Vauvoja Kurikkaan syntyi 9 ja ikiuneen nukkui 17. Kokonaisväkimäärä oli 14 381.

Ilmajoki kasvatti väkilukuaan 11 ihmisellä, vauvoja syntyi 14 ja pois nukkui 6. Kokonaisväkiluku 12 033.

Myös Kauhajoki kasvoi, 9 ihmisen verran. Väkiluku oli tammikuun lopussa 14 176. Seinäjoen väkiluku kipuaa kohti uutta kymmenlukua, ollen nyt 59 617.

Kunnassamme on reilun vuoden ollut elinkeinopäällikkö. Olen varma, että hänellä on käytössään paljon tunnuslukuja kuntamme asukkaista, mutta niitä pitää osata käyttää. Harmittaa, että viime vuodet ovat olleet kunnallemme niin vaikeat JAKK sotkujen vuoksi. Noiden asioiden setviminen on vienyt kohtuuttoman paljon energiaa ja ohjannut voimavarojen käyttöä pois kokonaisuudesta niin virkamiehillä kuin luottamushenkilöilläkin. Paljon sellaista, mitä olisi pitänyt tehdä, on varmasti valunut auttamatta ohi.

kesa_2011_059.jpg

Uskon vielä kuntaan ja sen mahdollisuuksiin vaikuttaa asukasluvun kehittymiseen. Täytyy vain keskittyä oikeisiin asioihin ja vuorovaikuttaa positiivisesti kunnan sisällä ja ulospäin. Rohkeuttakin tarvitaan ja uusia toimia. Laittakaa kommentteja, millä Jalasjärvi saadaan nousuun! Aiheesta olisi seminaariksikin. Lähtisitkö mukaan jos järjestetään?

2 kommenttia .

Ylilyöntejä ja rimanalituksia

Lauantai 23.2.2013 klo 18:58

Ihmisten yleinen tyytymättömyys tuntuu kasvaneen. Asia on todettavissa, kun käy keskustelua ihmisten kanssa. Yrittäjien joukossa huoli huomisesta ja epävarmuus tulevasta näkyy erityisesti. Sellaisetkin, jotka pärjäävät yleensä hyvin, miettivät rahavirtoja ja taloudellisia voimavarojaan.

Kuljetusala on jo todellisessa kriisissä, vaikka taantuman seuraukset ovat vasta tulossa. Kustannusten nousu on karannut käsistä. Harva välittää enää mistään muusta kuin omasta hyvästään ja heikkoja yrittäjiä saa helposti kyykytettyä. Ostaja sanelee hinnat ja kuljetusyrittäjä sitten vikisee ja vie siinä toivossa, että saisi huomennakin viedä. Sama se on varmasti muilla yrittämisen aloilla.

Työnantajavelvoitteiden, verottajan, rahoittajan, vakuutusyhtiön ja asiakkaan puristus jättää kovin vähän niitä "yrittäjän vapauksia". Ja kun kasvua pitäisi saada aikaan jotta maamme kestävyysvajetta saataisiin paikattua. 

Kertooko yleisestä hädästä se, että niin helposti sorrutaan ylilyönteihin ja rimanalituksiin, niinkuin nyt tässä hevosenlihaepisodissa? Kun valehtelemalla yritetään tehdä tulosta, otettu riski saa todentua minun puolestani juuri sinne minne se kuuluu.

Oikeastaan olin hyvilläni, että suomalaisiakin vähän heräteltiin ruoka-asioissa, vaikkei elintarviketeollisuutemme täysin puhtaita papereita saanutkaan. Virheitä löytyi meiltäkin ja pakkausmerkinnät ovat juuri niitä, joissa ei saisi mokia tulla.

Hevosnaisena en näe hevosenlihassa mitä hyihkymistä, päinvastoin, mutta kyllä ihmisten pitää tietää mitä saavat kun kaupoissa valintojaan tekevät. Olen valmis uskomaan, ettei tämä tähän pääty, vaan luultavasti pian kantautuu maailmalta uutisia, joissa jauhelihaa on tehty kissasta, koirasta tai rotasta ja hups, sitä on syöty myös Suomessa monikansallisten yhtiöiden tuotteiden joukossa. Siksi valitsen kotimaisen aina kun voin. 

kesa_2012_0082.jpg

Suomessa ei teurashevosia kasvateta. Tämä ystäväni pääsee aikanaan kokonaisena maan multiin. Hyvä, jos lihan alkuperäkohu liikautti meissä jotakin. Erinomaista, jos se vielä alkaa sataa suomalaisten maanviljelijöiden laariin lisääntyneenä kulutuksena ja lihan tuottajahinnan nousuna.

Otteet ovat koventuneet kaikilla. Urheilussa ja politiikassa on ilmassa outoja taisteluita. Tulevaisuuden tähden kannattaisi valtaa pitävien kyllä keskittyä oikeisiin asioihin. Niihin ei tässä tuoksinassa muuten riitä virtaa.    

3 kommenttia .

Kakkaramalli

Keskiviikko 6.2.2013 klo 21:00

Keskustan puheenjohtaja Sipilä esitteli viime viikonloppuna uuden lautasmallin. Itse väsäämällään kakkaralla hän halusi nostaa keskusteluun keinot ja painotukset, joilla Suomi autetaan ulos talousahdingosta. 

Normipoliitikon tapaan hän ei vain tyytynyt toteamaan tilannetta, vaan esitti myös rehellisen korjausehdotuksen.

Sipilän kakkarassa on neljä lohkoa: 

  • Talouskasvu
  • Huolenpito
  • Julkinen talous
  • Vastuunotto

Eihän näissä sinällään mitään uutta ole, mutta painotuksina tässä määrällisen ajattelun ajassa ovat varsin laadullisia. Yllä mainitut kohdat kannattaa ottaa vakavasti ja kuntapoliitikoidenkin alkaa tosissaan miettiä mitä asioille on tehtävissä. 

Naurahdin aamulla, kun Ylen toimittaja ihmetteli Sipilän puheita maamme taloustilanteesta. Väittipä toimittaja keskustan puheenjohtajan puheita hallituspuolueita vakavammiksi. Mutta kun totuus on se, että rahat eivät tällä menolla riitä enää kovin pitkään ja se pitää sanoa monta kertaa ja riittävän selvästi.

Kun ulkomaankauppa tökkii, ei verotuloja kerry. Vanhusten huoltosuhteen voimakas heikkeneminen, joka on jo alkanut, lisää työssäkäyvien verokuormaa aivan lähivuosina takuuvarmasti. Suomen väestö vanhenee nopeiten Euroopan maista. Meillä on siis pian tilanne, että kahta työssäkäyvää kohti on yksi vanhus. Huolenpitoon ja sen tehostamiseen on pakko panostaa, jo ihmisarvoisen vanhuudenkin vuoksi.

Julkisen talouden menojen kasvun maksuun tarvitaan toki muutakin kuin verojen nostoa. Myös säädoksiä pitäisi tarkistaa uudelleen. Tutustuin taannoin Valviran ohjeisiin kehitysvammaisten palveluasumisesta ja lastensuojelun laitoshoidon ohjeisiin. Paradoksaalista on, että laitoshoidon purusta puhutaan ja "uuslaitosten" synnystä varoitetaan, mutta vaatimustaso tilojen suhteen on täysin laitosmainen! Tämä on vain yksi esimerkki, myös henkilöstömitoituksista löytyy kummajaisia.

Vastuunottoa ja välittämistä tarvitaan, että tästä selvitään. Pärjäämme, kun uudistamme ja kehitämme palveluita yhteistyössä.

wien_047.jpg 

Alkuihmisten ajoista on jo sentään aikaa. Olemme kyllä oppineet paljon, mutta joskus tuntuu, että palaamme aina uudelleen alkupisteeseen. 

3 kommenttia .

Tulevaisuustyöhön

Lauantai 26.1.2013 klo 16:24

Olen mielenkiinnolla lukenut maakuntalehdistä uutisia kuntien uusien valtuustojen ensimmäisistä kokouksista. Kunta kuin kunta, niin parin ensimmäisen kokouksen esityslistan täyttävät luonnollisesti eri elinten luottamuspaikkojen jaot. 

Tuttuja nimiä vilahteli siellä sun täällä, mutta asia, johon havaihduin, olivat erilaiset lautakunnat ja kunnanhallitusten alaiset jaostot. Monessa kunnassa mennään perinteisillä sivistys-, vapaa-aika-, koulutus-, tekninen-, maaseutu- ja rakennus- ja ympäristölautakunnilla. Mutta vaihteluakin löytyy.

Sosiaali- ja terveyspalveluiden siirryttyä yhteistoiminta-alueiden vastattaviksi, on sote-palveluiden järjestämisessä jo viime kauden aikana tapahtunut paljon muutoksia. On tullut johtokuntia ja tilaajalautakuntia, perustettu lautakuntaa pienempiä jaostoja kunnanhallituksen alle. Meillä Jalasjärvellä on esim. edelleen sosiaalipalveluiden jaosto, johon ohjautuvat kunnassamme vielä järjestettävien sosiaalipalveluiden (lastensuojelu, toimeentulotuki, päihde- ja mielenterveys, aikuissosiaalityö, vammaispalvelu ja kehitysvammahuolto) asiat. Muuten lautakuntakarttamme on erittäin perinteinen.

Tulilpahan vain mieleen, ettei meillä ole henkilöstöjaostoa, ei suunnittelujaostoa eikä myöskään tulevaisuustyöhön tai kunnan kehittämistoimiin paneutuvaa lautakuntaa. Yhtä tärkeää olisi poikkihallinnollinen työ terveyden ja hyvinvoinnin edistämiseksi, jonka soisin kuuluvan virallisemmin jonkun elimen vastuulle.

Viimeiset neljä vuotta kunnanhallituksen pj:na opettivat kyllä sen, ettei kunnahallituskaan, jolla on suuri talous- ja valmisteluvastuu, ole kaikkivoipa tulevaisuuteen varautumisessa. Joka kunnassa on riittävän suuret haasteet jatkon palveluita ja taloutta ajatellen ja niin helposti päätöksenteko keskittyy sen hetken asioihin.

Siksi voisi olla tarpeen ottaa mallia Teuvasta, jonka organisaatiossa on tulevaisuuslautakunta. Seuraavassa sen toiminnan kuvaus:

Tulevaisuuslautakunnan tehtävänä on tulevaisuuden ennakoiniti kunnassa ja seutukunnassa, ideoiden ja keinojen kehittäminen yhteistoiminnassa kuntalaisten, oppilaitosten, elinkeinoelämän ja kunnan ulkopuolisten asiantuntijoiden kanssa kunnan/seutukunnan myönteisen kehityksen turvaamiseksi."


talvi13_044.jpg

  Tulevaisuustyöhön olisi tarpeen ryhtyä heti. Lisää suvaitsevaisuutta, enemmän viihtyvyyttä ja parempaa varautumista tarvitaan. Pärjäämme kun kehitämme ja uudistumme. Vahvuudet pitää vain kaivaa esiin! Olisitko SINÄ valmis aivomyrskyyn kotiseutumme tulevaisuuden tähden? 

1 kommentti .

Rinta pystyyn!

Sunnuntai 6.1.2013 klo 11:24

Alkuvuoden päivät ovat kuluneet mielenkiintoisissa merkeissä seuratessa otsikoista presidenttimme uudenvuodenpuheesta alkanutta analysointia ja mielipiteiden vaihtoa. Palkka- ja palkkiokeskustelukin sai uutta puhtia korkealta taholta tehden meille todellisuudessa melkoisen palveluksen: monessa pöydässä puhutaan nyt rahasta ja mitä sillä todellisuudessa missäkin saa ja mikä meitä ohjaa.

Perusvaittämä lienee se, että johtajilla on liian isot palkat ja työntekijöillä liian pienet. Palkkaerot ovat kyllä joissakin tapauksissa melkoiset, kun kaikkien portaiden työpanos kuitenkin vaikuttaa viivan alle jäävään - oli sitten kysymys julkisen puolen tai yrityksen toiminnasta.

Totuushan on, ettei johtaja pärjäisi tehtävässään päivääkään ilman työntekijöitä. Kuvitelkaapa tehdas ilman linjalla olevaa työväkeä tai sairaala, jossa ovat työssä pelkät lääkärit. Kunnanjohtajallakaan ei olisi paljon virkaa kunnantalolla ilman esikuntaansa. Rinta pystyyn rivityöntekijä! 

Verotus palkkaeroa kyllä tasaa ja siksi olisikin hyvä nostaa julkiseen keskusteluun suurempituloisten maksamia veroja, puhuakin tuloissa käteen jäävästä rahasta eikä työsopimukseen kirjatusta brutosta.

Ja ettei menisi liian yksinkertaiseksi, kannatan julkisen sektorin johtotehtäviin määräaikaisuutta. Silloin voisi johtotason tehtävien sisältöjä ja tarvetta, palkkaa ja tehtävässä suoriutumista arvioida uudelleen. Hyvä henkilö lunastaa paikkansa uudelleen, muussa tapauksessa sekä työnantaja että työntekijä saisivat uuden mahdollisuuden.

valo_001.jpg

Eräs rouva totesi eilen, että kansa kosti minulle vaaleissa, kun en voimakkaammin puolustanut kyläkouluja. Tähän on hyvä pysähtyä ja pohtia syvällisesti kunta- ja maakuntapoliitikon, myös kansanedustajan tehtävää. Oman suosion kalasteluun ovat yhteiset asiat liian arvokkaita. Meiltä loppuvat rahat, ellemme kiireesti tee jotakin konkreettista. 

Siksi on hieman kyseenalaista valita istuvia kansanedustajiakaan maakunnallisille paikoille, sillä vaalit ovat tulossa ja ääniä pitäisi saada. Silloin ikävien päätösten tekeminen ei ole helppoa.

6 kommenttia .

Muutos luo turvallisuutta

Maanantai 31.12.2012 klo 19:59

Tulevaisuudentutkijalla oli mielenkiintoinen, yllättäväkin näkökulma: Muutoksessa mukana oleminen tuo turvallisuuden tunnetta enemmän kuin se, että jäämme haikailemaan olleen ja menneen perään. Minunkin mielestäni on syytä tähystää tulevaisuuteen, katsoa eteenpäin, eikä vilkuilla jatkuvasti peruutuspeiliin. 

Julkisen sektorin muutoksen tarpeesta on puhuttu oikeastaan jo monta vuotta. Silti on edelleenkin tahoja, jotka väittävät, että muutoksia tehdään liian nopealla tahdilla ja yllättäen. Ovatko nuo tahot niitä, jotka ovat jääneet kiinni eilisiin teemoihin ja yrittävät uskotella vielä omilleenkin, että entiseen paluu pelastaa? Vai ovatko ne niitä, jotka eivät osaa tai halua tai jaksa laittaa itseään likoon paremman huomisen puolesta?

Nykyhallitus ohjastaa kuntia lyhyillä ohjilla ja kankikuolaimilla. Vastoin kunnallisen itsemääräämisoikeuden periaatteita kuntien pärjääminen ei ole  enää heidän omissa käsissään. Valtionosuudet, kuntien velvollisuuksien jatkuva lisääntyminen, verotulojen kertymisen vaikea ennustettavuus ja julkisten palveluiden maksujen rajallisuus tekevät kuntien olemisesta ja elämisestä tuskallisen vaikeaa.

Saamme olla vaativia! Vaaditaan eri tason päättäjiltä kunnon perusteluita ratkaisuille, edellytetään keskusteluvalmiutta ja rehellisyyttä. Ja siedetään myös vastauksia, jotka eivät aina ole meille edullisia. Vain niin pääsemme eteenpäin ja turvallisuuden tunne lisääntyy.

Kauteni kunnahallituksen puheenjohtajana on lopuillaan. Vaikka vuosien aikana on kertynyt aineksia romaaniksi saakka, ei sen aika ole vielä:)

Lämmin kiitos kanssakulkijoille. Työ unelmien eteen jatkuu.

anne_ja_auto.jpg

Hyvää uutta vuotta 2013!

Klikkaa: http://www.youtube.com/watch?v=lirb1U6-K1Y

1 kommentti .

Kohti uutta

Tiistai 25.12.2012 klo 15:54

Nyt on juuri oikea aika pohtia tulevaisuutta. Pyhät erottavat arjesta sen verran, että ehtii ajatella muutakin kuin huomista päivää. Näin se varmasti on tarkoitettukin. 

Jalasjärven valtuustossa on tapana, että kunnanhallituksen pj käyttää puheenvuoron talousarviosta ja -suunnitelmasta ennen valtuustoryhmien puheenvuoroja.

Jalasjärven valtuusto uudistui merkittävästi. Olemme kovan paikan edessä, sillä rahojen loppuminen julkisesta palveluntuotannosta on suurin uhkamme. On mietittävä, mistä olisimme valmiita luopumaan? Mitä voisimme tehdä toisin? Mikä on kaikkein tärkeintä?

Alla ajatukseni valtuustossa 20.12.2012.

Herra puheenjohtaja, arvoisat valtuutetut, läsnäolijat

Jalasjärven kunnalla on takanaan poikkeusoloissa eletty valtuustokausi. Te kaikki tässä salissa olijat tiedätte mitä tarkoitan.Taloudellinen uhka, joka täyttää pian 4 vuotta, on vaikuttanut ainakin taustalla moneen asiaan. Siitä huolimatta olemme saaneet paljon aikaan.

Koko valtuustokautta tarkastellessa voi todeta, että olemme olleet toden edessä useamman kerran. Koulujen lakkauttamiset ja kuntakonsernia koskevat henkilöstöratkaisut yt-neuvotteiluineen eivät ole olleet mieluisia päätöksiä, mutta onneksi valopilkkujakin löytyy: Kaupan palvelut ovat lisääntyneet merkittävästi. Leikkisästi voisi puhua kolmen Y:n taktiikasta, eli yhteistyö, yhtiöittäminen ja yksituumaisuus.

Ensimmäinen Y on yhteistyö. Kuntayhteistyön helmiä ovat olleet lomitushallinnon ja maaseutuhallinnon palveluiden uudistuminen ja Jalasjärvelle saatu vahva rooli ja vastuu niissä sekä JIKin käynnistyminen. Toivon todella, että Jalasjärvi on JIKille jatkossakin vahva kumppani pyrkien aidosti tukemaan sen onnistumista vaativassa palvelutehtävässään. Niin Jalasjärvi hyötyy varmimmin yhteistoiminnasta.

Toinen Y oli yhtiöittäminen, eli kunnan eri toimintojen jäntevöittäminen yhtiöiden kautta. Melkein harmitti lukea Ilkasta, että Jalasjärvellä suurimmat investointisatsaukset tehdään viemäreihin, vaikka totuus on toisenlainen. Mittavimmat panostukset on suunniteltu lähitulevaisuudessa hoivapalveluihin, joissa ajankohtaisia ovat Pentinlamminkodin korvaavien tilojen rakentaminen. Lisäksi vielä toteutetaan virastotalon muuttaminen sosiaali- ja terveyspalveluiden tarpeisiin perhekeskukseksi, tuomaan palveluita ja elämää keskelle kylää ja toivottuja valoja ikkunoihin.

Alkamassa ovat myös paloaseman ja Luopajärven päiväkodin rakentamiset. Näiden kaikkien hankkeiden myötä vaikutamme taloudellisen toimeliaisuuden lisääntymiseen ja toivomme herättävän myös muualta muuttavien kiinnostusta. Tähän tavoitteeseen liittyy myös Ilkankallion alueen kunnallistekniikan rakentaminen.

Kolmas Y, eli yksituumaisuus, on erityisesti isojen asioiden kohdalla noussut merkittävään rooliin päätöksenteossa. Olemme edenneet asiat edellä ja tehneet sen mikä on oikealta vaikuttanut. Siinä on ollut sellaista jalat maassa olevaa Jalasjärvi-henkeä.

Kuulin osuvan vertauksen, jossa sanottiin, että kun keskittyy pitämään yhtä ilmapalloa ilmassa, muut pallot putoavat huomaamatta maahan. Kunnanhallitus on tehnyt kaikkensa pitääkseen monia ilmapalloja ilmassa ja toimeliaisuutta yllä monipuolisesti kunnan eri sektoreilla. Siitä merkkejä ovat Kivistönkylän kaavatyö, valmistuneet strategiat kulttuurin, sivistyksen ja kehitysvammahuollon aloille sekä varhaiskasvatuksen organisaatiouudistus, jonka toivomme selkiyttävän askelmerkkejä päivähoidon arjessa. Lisäksi vielä työryhmän ehdotukset hyvinvoinnin ja terveyden edistämiseksi ovat vain jalkauttamista vailla.

Kunnan henkilöstö on ollut viime aikoina todella lujilla. Paine on ollut kova, kun varmasti lähes jokaisen työntekijän pöydälle on tullut omien töiden lisäksi ylimääräisiä tehtäviä uudelleenjärjestelyjen vuoksi. Paras ensihoito henkilöstön työhyvinvointiin on kommunikaation, vuorovaikutuksen ja joustavuuden lisääminen. Työhyvinvoinnin parantaminen on jokaisen asia. Esimies, työntekijä ja luottamushenkilö voivat kaikki tehdä osansa, mutta yksin ei kukaan onnistu.

Nyt käsittelyssä oleva talousarvio ei paljoa kehuja kerää, mutta se on realistinen. Taloussuunnitelmaosaan joudumme todennäköisesti tekemäänmuutoksia. Kuulimme tärkeimmät luvut vs. kunnanjohtajan esittelyssä. Jotkut kunnat ovat valinneet nyt isojen investointien linjan, turvatakseen kuntaliitoksen toteutuessa ajantasalla olevan infran, mutta ajattelisi, että sitä nopeammin liitokseen joudutaan, mitä löysemmin on rahaa kylvetty. Sillä käyttötalousmenot kasvavat joka tapauksessa useita prosentteja, tulojen kohdalla kasvua voi vain toivoa. Jalasjärvellä on tehty tarvittava ja pidän sitä hyvänä tienä. Kuntatalouden hoito ei eroa yksityisestä oman talouden hoitamisesta mitenkään. Meillä on suuri vastuu kunnan taloudesta ja rahankäytöstä.

Valtioneuvoston jatkuvasti muuttuvat suunnitelmat kuntarakenteesta ja palveluiden järjestämisestä eivät tee kuntapäättäjän tulevaisuuden hahmottamisesta nyt helppoa.

Kuntarakenneselvitys, johon olemme lähteneet mukaan Kurikan ja Seinäjoen kanssa on todellakin vasta selvitys ja sellaisena siihen tulee suhtautuakin. Vaikka mahdollinen muutos pelottaisikin, on tärkeää, että Jalasjärvi pysyttelee mukana muutoksen virrassa itse soutaen. Olisi vastuutonta antaa vain virran viedä ja viitata kintaalla esitetyille uudistusvaatimuksille, sillä sen tiedämme jokainen, että paljon on tehtävä toisin, jotta saisimme rahat riittämään. Taloudellinen liikkumavara on olematon ja siksi tarvitsemme vahvaa uudistamis- ja kehittämisotetta jatkossakin. Tämä huoli ja vastuu on yhteinen.

Hyvät valtuutetut ja kunnan henkilökunta. Kiitos. Huolimatta vaikeasta taloustilanteesta ja vielä edelleenkin jatkuvasta epävarmuudesta olemme päätöksenteon kaikissa portaissa – lautakuntatyöstä valtuustotasolle saakka, säilyneet päätöskykyisinä. Olemme edelleen keskenämme puheväleissä eivätkä asiat ole menneet juurikaan henkilökohtaiselle tasolle. Minulla on vahva tunne, että myös kuntalaiset luottavat jalasjärveläisten kuntapäättäjien harkintakykyyn, ja se on tässä ajassa merkittävä arvo.

Lämmin kiitos myös niille valtuutetuille, jotka jättävät valtuustotyön tällä erää. Panostanne yhteisen kotikuntamme eteen ei voi rahassa mitata.

Näillä sanoilla saatan kunnanhallituksen valmisteleman talousarvion 2013 ja taloussuunnitelman 2014-2017 valtuuston arvioitavaksi.

Rauhallista joulunaikaa ja onnekasta uutta vuotta. Katsotaan tulevaisuuteen luottavaisin mielin.

joulu_2012_004.jpg

Presidenttikin peräänkuulutti eilen välittämistä. Myönteisissä merkeissä jatketaan. Onhan huomenna päiväkin jo kukon askeleen verran pidempi. 

Kommentoi kirjoitusta.

Uusi normaali

Sunnuntai 16.12.2012 klo 11:28

Tuli mieleen, että meitä epäluuloisia ja muutosvastaisia suomalaisia ja  erityisesti pohjalaisia on koeteltu viime vuosina ankarasti, kun normaalia on määritelty uudelleen.

Juuri mitään kiveä ei ole jätetty kääntämättä, kun julkiseen keskusteluun on nostettu aiheita laidasta laitaan. Ikiaikaiset instituutiotkaan eivät ole saaneet jäädä rauhaan. Lista uusista määrittelyistä on huomattavan pitkä ihmisen henkilökohtaisista valinnoista yhteiskunnan tuottamiin ja järjestämiin palveluihin, lähipalveluihin.

Mielipiteitään ovat joutuneet tarkistamaan niin yksityiset kuin yhteisötkin, valtiota ja kirkkoa myöden ja hyvä niin.  Silti moni odottaa ja haikailee paluuta entiseen normaaliin, aikaan, jolloin omaa ajattelua eivät uudet näkökulmat juuri häirinneet. Haaste on melkoinen meille kaikille. Vastuu on valtava niillä jotka päätöksiä tekevät.

En mitä tuota otsikkoa itse keksinyt ja tuskin henkilökään, jonka haastattelusta aiheen poimin. Yhteiskunnallisesta vinkkelistä katsottuna minunkin mielestäni uusi normaali - julkisen ja yksityisen tiivis yhteistyö on hyvä juttu. Onhan sitä toki nytkin, mutta yhteistyö ei ole aitoa. Ehkä tämäkin olisi syytä määritellä uudelleen :)

Syitä on sysissä ja sepissä. Julkinen puoli ei ole oikein päässyt mukaan muutokseen, sillä liian paljon puolustellaan omaa tonttia ja toimivaltaa. Pelätään lähidemokratian näivettymistä, vaikka todellisuudessa pelätään omien hommien vähenemistä. Tässä muutosvastaisuudessa virkamiehet ja luottamushenkilöt ovat yhtä taitavia. Leukaperiä kiristellään ja yksityisen yrittäjän tarkoitusperiä epäillään, kun pitäisi keskittyä itse toimintaan ja selvittämään, millä keinoilla saadaan yhteisölle mahdollisimman runsas hyöty.

joulutahti_001.jpg

Huomaatko, kuinka joulutähden kukka on punaista lehteä? Oikeastaan siinä ei ole mitään normaalia, eikä kyllä uuttakaan.

Sopuisaa ja hyvää jouluviikkoa lukijat.

" Poliitikolle on tärkeää kuunnella kansaa. Mutta edustuksellisen demokratian toinen puoli on se, että poliitikkojen pitää pystyä myös menestyksekkäästi johtamaan kansaa uuteen ja tuntemattomaan."  -Esko Aho

2 kommenttia .

« Uudemmat kirjoituksetVanhemmat kirjoitukset »